Kokemuksia ilma-vesilämpöpumpuista – tyypillisimmät ongelmat ja kuinka välttää ne

Ilma-vesilämpöpumput ovat yleistyneet lähiaikoina. Monelle onkin jo kokemuksia ilma-vesilämpöpumpuista ja niiden hyödyistä.  Syitä ilma-vesilämpöpumppujen suosiolle onkin useita, kuten:

• energian hinnan pitkään jatkunut nousu
• halpa hankintakustannus ja lyhyt takaisinmaksuaika verrattuna esimerkiksi maalämpöön – lue lisää artikkelista: Ilma-vesilämpöpumpun takaisinmaksuaika.
• Erilaiset tuet (ARA ja ELY) sekä 2022 korotettu kotitalousvähennys öljylämmityksestä luopujille – lue lisää artikkelista: Kotitalousvähennys, Ely-tuki vai ARA-avustus?
  • Lisätietoa ilma-vesilämpöpumppujen hinnasta löydät artikkelistamme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilppi oikeasti maksaa?

Ilma-vesilämpöpumppujen yleistyessä, myös niihin liittyvistä ongelmista ja haasteista puhutaan enemmän. Kokosimme tähän artikkeliin ilma-vesilämpöpumppujen tyypillisimmät ongelmat ja selityksiä niihin.

Ilma-vesilämpöpumput ja niiden ominaisuudet

Ensin pari sanaa ilma-vesilämpöpumpuista. Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiansa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään (esim. ilmalämpöpumppu siirtää lämmön huoneilmaan). Ratkaisulla voidaan lämmittää myös lämmitys- ja käyttövesi noin +55 asteeseen – tätä lämpimämpi osa on lämmitettävä esimerkiksi sähkövastuksella.

Ilma-vesilämpöpumppujen järjestelmä koostuu suljetusta kylmäainepiiristä, jonka pääosina ovat höyrystin, lauhdutin, kompressori ja paisuntaventtiili. Nykyaikaiset pumput tuottavat jopa noin 3 kWh käyttölämpöä kutakin sähkönä käyttämäänsä kilowattituntia kohti.

Ilma-vesilämpöpumppu sopii pääasialliseksi lämmitysmuodoksi niin uudis- kuin saneerauskohteeseen, ja sillä voidaan hoitaa koko talon lämmitystarve. Kovalla pakkasella teho ei kuitenkaan riitä syöttämään vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään riittävästi kuumaa vettä. Tällöin tueksi tarvitaan varajärjestelmän tuottamaa lisälämmitystä, usein sähkövastus.

Kokemuksia ilma-vesilämpöpumpuista – mitä tyypillisimmät ongelmat ovat?

Moni ilma-vesilämpöpumppujen tyypillisimmistä ongelmista johtuu siitä, ettei järjestelmää ole mitoitettu oikein. Pohjana järjestelmän suunnittelussa on rakennuksen vuotuinen energiankulutus sekä huipputehon tarve niin lämmityksessä kuin lämpimän käyttöveden tuottamisessa.

Ongelmat voivat johtua myös virheellisestä asennuksesta. Ei olekaan mitään väliä, kuinka hyvän laitteen olet hankkinut, jos se on väärin mitoitettu tai asennettu – tällöin et saa ilmavesilämpöpumpulla toivottuja säästöjä. Tämän vuoksi on usein fiksua hankkia ilma-vesilämpöpumppu ja asennus samasta paikasta. Näin varmistat, että asentajat tuntevat laitteen ja tekniikan. Et jää myöskään mahdollisissa vika- ja neuvontatapauksissa toimittajan ja asentajan vastuuerimielisyyksien uhriksi.

Alan ammattilaisilla on myös tietämystä juuri ilma-vesilämpöpumppujen erityispiirteistä ja ratkaisut niiden haasteisiin. Ei ole esimerkiksi aivan sama, miten pumppujen ulkoyksiköiden sulamisvedet ohjataan. Huonosti ohjatut sulamisvedet muuttavat pihan helposti luistinradaksi.

Pakkanen tuli, tehot meni?

Ilma-vesilämpöpumpulla saatava lämmitysenergia ja sen hyötysuhde pienenevät, kun lämpötila ulkona laskee. Ilma-vesilämpöpumppu antaa kovilla pakkasilla puolet vähemmän tehoja kuin plussakeleillä.

Eri pumpuissa on suuria laitekohtaisia energiatehokkuuseroja. Pumpuissa käytettävä teknologia kehittyy myös koko ajan. Avain hyviin tehoihin on oikein mitoitetttu järjestelmä, joka pohjautuu kiinteistön energiankulutukseen huipputehon tarpeeseen.

Käytä apunasi ammattilaista tekemään kiinteistöösi energiakartoitus ja laskemaan, minkä kokoinen järjestelmä olisi sinulle optimaalinen.

Varalämmitysjärjestelmä tarvitaan

Ensiksi todettakoon, että Suomessa lämmityskauden aikana on hyvin vähän sellaisia päiviä, kun ilma-vesilämpöpumppu ei riitä, ja tarvitaan varajärjestelmää. Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan, kun ulkolämpötila on suurinpiirtein +10 ja -10 asteen välillä. Suomessa valtaosa vuodesta, eli suurinpiirtein 60 %, on lämpötilaltaan tällaista säätä.

Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa kuitenkin kaikkein vähiten energiaa silloin kun lämmitystarve on suurimmillaan, eli kaikkein kovimmilla pakkasilla.  Käytännössä ilma-vesilämpöpumppujen pakkasraja on noin 20 astetta, jonka vuoksi  järjestelmän rinnalla tarvitaan toista lämmönlähdettä, varajärjestelmää. Yleensä tähän käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia.

Vältä ilma-vesilämpöpumpun tyypillisimmät ongelmat näin – lue vinkit!

• Jokainen kiinteistö on erilainen ja sillä on omat tarpeet. Suunnittele ja mitoita ilma-vesilämpöpumppu ja sen sijoittelu oikein juuri kiinteistösi tarpeisiin.
• Suomen sääolot vaativat järjestelmän, joka toimii myös talvisäässä. Valitun ilma-vesilämpöpumpun täytyy lämmittää myös pakkasilla.
• Tutustu markkinoilla oleviin toimijoihin, laitteisiin ja maahantuojiin. Pyydä tarjous useammalta toimijalta.
• Hanki laite ja asennus samalta toimijalta.
• Ilma-vesilämpöjärjestelmän asennus vaatii LVIS-ammattilaisen ja on luvanvaraista toimintaa. Varmista, että valitsemasi toimittaja tarjoaa myös huoltopalvelua.
• Ota selvää, miten toimittajasi on ratkaissut ilma-vesilämpöpumpuille ominaiset tekniset ratkaiusut, kuten sulatusvesien johtamisen, läpivientien toteutuksen ja kylmäaineputkien koteloinnin.
• Varmista, että saat laitteen käyttöön myös kunnon opastuksen ja ohjeet. Kysy myös huoltoaikataulusta ja huolehdi laitteen huolloista, jotta se toimii oikein ja kestää pitkään, jopa 25-30 vuotta.

Oikein mitoitetulla ja asennetulla ilma-vesilämpöpumpulla voit säästää jopa 50-60 % vuosittaisissa lämmityskustannuksissasi. Ilma-vesilämpöpumppu on mahdollista asentaa kaikkiin kiinteistöihin, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä lattia- tai patterilämmitys.

Haluaisitko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpuista sekä ekologisista ja omavaraisista lämmitysmuodoista?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.