maaliskuu 2022 - Lämpöpartio

Paras ilma-vesilämpöpumppu sinun kotiisi? Huomioi nämä 10 asiaa!

Kuinka löytää juuri sinun kotiisi paras ilma-vesilämpöpumppu, kun markkinoilla on tarjolla kymmeniä eri merkkisiä ja erilaisia ilma-vesilämpöpumppuja? Ostajan saattaakin olla vaikea pysyä perillä eri laitteiden ominaisuuksista ja siitä, mikä olisi omaan kotiin paras ilma-vesilämpöpumppu.

Pumppujen teknisten ominaisuuksien viidakossa saattaa mennä pää helposti pyörälle, eivätkä ne lopulta kerro kovinkaan paljon siitä, miten pumppu toimii juuri sinun kotonasi. Totuus on, että laadukkaat ilma-vesilämpöpumput eroavat toisistaan melko vähän. Markkinoilla on ainakin kymmenkunta laadukasta merkkiä, joiden mallistoista löytyy erikokoisten kotien tarpeisiin sopivia ilma-vesilämpöpumppuja.

Laadukkaat ja parhaat ilma-vesilämpöpumput erottuvat heikommista malleista esimerkiksi pienemmällä vikaherkkyydellä, paremmalla toimintavarmuudella sekä elinkaarella ja tekniikalla. Me olemme Lämpöpartiossa yli 10 vuoden ja 5000 asennetun ilma-vesilämpöpumpun kokemuksella valikoineet mallistoomme seuraavat laatumerkit: Jäspi, Mitsubishi Heavy Industries, Daikin, Samsung ja Panasonic.

Etsinnässä paras-ilmavesilämpöpumppu – 10 huomioitavaa asiaa

Vaikka juuri koitimme väittää, että pumppujen tekniikkaa ei kannata aivan liikaa vertailla, niin listasimme 10 asiaa, jotka kannattaa huomioida ja pitää mielessä (mukana myös vähän sitä tekniikkaa).

Eli, kun etsinnässä on paras ilma-vesilämpöpumppu, ota huomioon nämä ja kysy niitä mahdolliselta ilma-vesilämpöpumpputoimittajaltasi:

  1. Takuu
    • Kesto ja sisältö – laatumerkeillä on minimissään 5 vuoden täystakuu
  2. Huolto
    • Tarjoaako asennuksesta vastaava yritys huoltoa paikkakunnallesi? Miten huollon tavoittaa ja kuinka nopeasti apua saa? 
  3. Kondenssiveden ohjaus
    • Ilma-vesilämpöpumpusta syntyy kondenssi- eli sulamisvettä. Miten asentava yritys on ratkaissut sen? Miten sulamisveden jäätyminen ratkaistaan?
  4. Laitteen valmistaja
    • Ilma-vesilämpöpumpu on pitkäaikainen investointi. Onko merkki sellainen, joka pystyy toimittamaan varaosia pumppuun vielä 10-15 vuoden kuluttua?
  5. Ulkoyksikön runko
    • Miten jämäkkä runko on ja onko se suunniteltu Suomen olosuhteisiin? Onko runko eristetty vai pelkkä pelti?
  6. Kompressori
    • Onko pumpussa inverter- vai on/off-kompressori? Moderneissa kotitalouksiin suunnitelluissa pumpuissa on yleensä inverter-kompressori, joka luovuttaa tehoja joustavasti tarpeen mukaan. Tämä säästää sekä energiaa että rahaa.
  7. Etähallinta ja -seuranta
    • Haluatko ohjata ja seurata ilma-vesilämpöpumppusi toimintaa myös etänä puhelimella?
  8. Sähkövastuksen teho pakkasilla
    • Ilma-vesilämpöpumppujen tehot laskevat kovissa pakkasissa, jolloin rinnalle tarvitaan varalämmitysjärjestelmä. Se on usein pumppuun integroitu sähkövastus. Sähkövastuksen tehon tulee riittää kattamaan talon huipputehontarve.
  9. Äänentaso
    • Nimellisteho ja korkein äänitaso. Huomioi myös ulkoyksikön sijoituspaikka – sillä voidaan vaikuttaa paljon ääneen.
  10. Pumpun teho
    • Siihen, miten tehokas ilma-vesilämpöpumppu on paras, vaikuttaa mm. kodin ikä, koko ja lämmönjakojärjestelmä (patteri- vai lattialämmitys).

 

Paras ilma-vesilämpöpumppu, mutta surkea lopputulos?

Vaikka valittu pumppu vaikuttaisi ylivoimaisesti markkinoiden parhaalta, voi hankinta mennä kuitenkin kahdessa asiassa totaalisesti mönkään. Kaksi tärkeintä asiaa ilma-vesilämpöpumpun hankinnassa ovat:

1. Ilma-vesilämpöpumpun mitoitus

Jokainen kiinteistö on erilainen ja lämmitystarpeet riippuvat niin kiinteistön teknisistä ominaisuuksista kuin sen käyttötavoista. Ennen hankintaa selvitä ammattilaisen kanssa kiinteistösi käyttötarpeet ja energiankulutus. Oikea mitoitus vaikuttaa muun muassa hyötysuhteeseen, kestävyyteen ja melutasoon. Oikea mitoitus on avain siihen, että pumpulla on mahdollisuus toimia optimaalisesti ja tuottaa mahdollisimman paljon tehoja ja säästöjä – jopa 50-60 % alennuksen vuosittaiseen lämmityslaskuun.

2. Ilma-vesilämpöpumpun asennus

Asiantuntevat ja kokeneet asentajat tuntevat laitteet ja tekniikan sekä asennukseen liittyvät haasteet. Usein onkin järkevää hankkia laite ja asennus samasta paikasta. Et jää myöskään mahdollisissa vika- ja neuvontatapauksissa toimittajan ja asentajan vastuuerimielisyyksien uhriksi.

Ilma-vesilämpöpumpun asennus vaatii mm. sähkö-, putki- ja kylmäainetöitä ja -luvat. Ei ole myöskään aivan sama, miten pumppujen ulkoyksiköiden sulamisvedet ohjataan. Huonosti ohjatut sulamisvedet muuttavat pihan helposti luistinradaksi.

Lisäksi on tärkeää, että ilma-vesilämpöpumppu säädetään toimimaan oikein. Usein oikeiden säätöjen löytämiseen voi mennä kuukausia, jopa ensimmäinen käyttövuosi. Tällöin pumpun todelliset säästöt realisoituvat vasta tulevina vuosina. Onkin tärkeää valita pitkäaikainen kumppani, joka huolehtii, että pumpun säädöistä ja huollosta huolehditaan myös pitkällä aikajänteellä.

Ja tietysti on tärkeää, että sekä ilma-vesipumpun ulko- että sisäyksikkö on asennettu ammattimaisesti, jotta sekä kotisi ulkopuoli että pannuhuone näyttävät hyvältä.

Tutustu myös ilma-vesilämpöpumppujen hintaan ja lue kirjoittamamme artikkeli: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilppi oikeasti maksaa?

 

Kaipaatko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpun hankinnasta?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.

Lämmityksen hinta ja hintakehitys: öljy, kaasu, sähkö ja kaukolämpö

Moni suomalainen koti lämpenee yhä melko perinteisesti öljyllä, kaasulla, suorasähköllä tai kaukolämmöllä. Moni on myös huomannut, että koko 2000-luvun, ja varsinkin aivan viime vuosina, perinteisten lämmitysmuotojen kustannukset ovat nousseet. Tässä artikkelissa aiheena on lämmityksen hinta ja hintakehitys seuraavien kodin lämmitysmuotojen osalta: öljy, kaasu, sähkö ja kaukolämpö.

Käymme artikkelissa lyhyesti läpi, mikä vaikuttaa näiden lämmitysmuotojen hintaan sekä miten niiden hinta on 2000-luvulla kehittynyt.

Lisäksi avaamme artikkelin lopussa uudempia ekologisia lämmitysmuotoja, kuten ilma-vesilämpöä, joilla suuren osan lämmityksestä tarvittavasta energiasta voi tuottaa omavaraisesti itse.

Öljy – lämmityksen hinta ja hintakehitys

Kevyt polttoöljy on tarkoitettu lämmitykseen ja siksi siitä käytetään termiä lämmitysöljy. Lämmitysöljy, lämpö-öljy, polttoöljy sekä lyhenne PÖ tarkoittavat kaikki kevyttä polttoöljyä.

Suomessa on noin 130 000 pientaloa, jotka lämpenevät öljyllä. Keskimäärin lämmitysöljyn kulutus on noin 2 200 litraa/talo/vuosi. Vuoden 2021 keskihinnalla yhden talon koko vuoden lämmitysöljymäärä maksoi  2 200 euroa. Maaliskuun 2022 hintatasolla vuosikustannus on yli 4000 €. Alkuvuoden hintatasolla öljylämmittäjä maksaa siis kuukaudessa yli 150 euroa enemmän kuin keskiarvoisesti vuonna 2021.

Raakaöljyn tulevaa hintaa on liki mahdotonta ennustaa. Maailmanmarkkinahintaan vaikuttaa eniten sen tarjonta. Tarjonta on keskeisellä sijalla siksi, että toimittajia on suhteellisen vähän. Pidemmällä aikavälillä öljyn hintaan vaikuttaa öljyvarojen riittävyys. Myös vuodenajat ja niiden vaihtelusta johtuva kulutus vaikuttavat hintaan. Käytännössä raakaöljyn hinnan muutoksiin ja edelleen siitä johtuvaan polttoöljyn hinnan kehitykseen ei siis voi juurikaan voi valmistautua.

Kevyen polttoöljyn hintakehitys 2001-2021

Kuva: Kevyt polttoöljy, lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021. Kuluttajahinnat (sis.alv.). Tilastokeskus.
Kuva: Kevyt polttoöljy, lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021. Kuluttajahinnat (sis.alv.). Tilastokeskus.

Öljylämmityksen hinta ja muutos:

(summat sisältävät alv.:n)

  • Vuonna 2001 kevyen polttoöljyn kuluttajahinta oli 40,08 snt/l
  • Vuonna 2021 hinta oli 100,67 snt/l
  • Nousua vuodesta 2001-2021 oli siis 60,59 snt/l
  • Kevyen polttoöljyn hinta nousi vuosien 2001-2021 aikana 151%

Öljylämmityksestä luopuminen

Vesikiertoinen öljylämmitys on mahdollista vaihtaa ekologisempiin ja omavaraisempiin vaihtoehtoihin, kuten ilmavesilämpöön tai maalämpöön. Öljylämmityksestä luopumiseen voi saada myös korotettua kotitalousvähennystä tai jopa 4000 € Ely-tukea.

Lue lisää artikkelistamme: Kannattaako öljylämmityksestä luopuminen?

 

 

Kaasu – lämmityksen hinta ja hintakehitys

Maakaasulämmitys on rinnastettavissa öljylämmitykseen; öljypolttimen ja -kattilan asemesta tarvitaan maakaasukattila ja kaasupoltin. Maakaasu toimitetaan asiakkaalle maakaasuputkea pitkin, joten polttoainevarastoa ei tarvita. Pientalojen lämmitykseen maakaasua on tarjolla vain joillakin paikkakunnilla. Tämän vuoksi maakaasulämmityksen markkinaosuus on pieni.

Maakaasu on lähes kokonaan metaanista koostuva kaasu, jota syntyy maan sisällä biomassan hajotessa. Se on fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisin. Maakaasu tuottaa noin neljänneksen vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin öljylämmitys. Suomessa saatavilla olevaa maakaasua voidaan hyödyntää sähköntuotannossa ja lämmityksessä sellaisenaan.

Maakaasu on pitkään ollut melko edullista muihin energiamuotoihin verrattuna. Sen markkinahinta on kuitenkin noussut erittäin voimakkaasti parina viime vuotena päästöoikeuksien sekä kaikkien energiahyödykkeiden kuten sähkön, kaasun, hiilen ja öljyn hintojen voimakkaan nousun vuoksi.

Maakaasun hintakehitys vuonna 2021

Kuva: Maakaasu - lämmityksen hinta ja hintakehitys siirtoverkkoasiakkaille (ei alv.) vuosi 2021. pienet kiinteistöt. Tilastokeskus.
Kuva: Maakaasu – lämmityksen hinta ja hintakehitys siirtoverkkoasiakkaille (ei alv.) vuosi 2021. pienet kiinteistöt. Tilastokeskus.

Poikkeuksellisesti Tilastokeskukselta oli saatavissa dataa maakaasun hintakehityksestä vain vuodelta 2021 – muista lämmitysmuodoista vertailemme hintakehitystä viimeisen 20 vuoden ajalta.

Maakaasun hinta ja muutos:

(summat eivät sisällä alv.:a)

  • Tammikuussa 2021 maakaasun hinta siirtoverkkoasiakkaille oli 18,90 €/MWh
  • Vuoden 2021 joulukuussa hinta oli 87,55 €/MWh
  • Nousua vuoden 2021 aikana tuli siis 68,65 €/MWh
  • Maakaasun hinta nousi siis vuoden 2021 aikana 363 %

Sähkö – lämmityksen hinta ja hintakehitys

Sähkölämmitysessä ensisijaisena energialähteenä on sähköenergia. Tämä on hyvä erottaa esimerkiksi ilma-vesilämmöstä, maalämmöstä tai puulämmityksestä, joissa lämmönjakotapa tai lämpöenergian talteenotto voi vaatia myös sähköenergian käyttöä. Usein sähkölämmityksen osalta puhutaan myös suorasähkölämmityksestä.

Suora sähkölämmitys, eli huonekohtainen sähkölämmitys, on yleensä investointina kaikista halvin lämmitysmuoto. Usein kuitenkin sen energiakustannukset ovat kalliimmasta päästä. Suoran sähkölämmityksen etuja ovat mm. nopea reagointi ja tarkkuus lämpötilasäädöissä sekä erittäin korkea energiatehokkuus lämmön jakamisessa.

Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan ydinvoimalla, vesivoimalla, teollisuuden yhteistuotannolla, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla. Loput tarvittavasta sähköstä tuodaan pääsääntöisesti Ruotsista.

Sähkömarkkinoilla hintojen vaihtelu on yleisempää ja rajumpaa kuin muilla hyödykemarkkinoilla. Tämä johtuu siitä, että sähköä ei voi valmistaa varastoon. Sähkön hintaan vaikuttavat mm. yleinen taloustilanne (heikossa taloustilanteessa sähkön kysynnän määrä vähenee ja hinnat laskevat), sää (sademäärät, talven lämpötilat, tuulen voimakkuus jne.) sekä päästöoikeuksien ja polttoaineen hinnat.

Sähkölämmityksen hinnankehitys 2001-2021

Kuva: Sähkölämmitys - lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021 - pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkönkäyttö 18 000 kWh/vuosi. Tilastokeskus.
Kuva: Sähkölämmitys – lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021 – pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3×25 A, sähkönkäyttö 18 000 kWh/vuosi. Tilastokeskus.

Sähkölämmityksen hinta ja muutos:

(pientalo, huonekohtainen lämmitys)

  • Vuonna 2001 sähkön keskihinta oli 6,45 snt/kWh
  • Vuonna 2021 keskihinta oli 15,51 snt/kWh
  • Nousua vuodesta 2001-2021 oli siis 9,06 snt/kWh
  • Sähkön hinta nousi vuosien 2001-2021 aikana 140 %

Kaukolämpö – hinta ja hintakehitys

Kaukolämpö on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kaukolämpöasiakkaille toimitetaan lämpöä kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden tai kuuman vesihöyryn avulla. Asiakas voi käyttää kaukolämpöä tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen sekä muihin lämmitystarpeisiinsa. Kaukolämpö on erityisesti kaupunkien ja taajamien lämmitysmuoto.

Kaukolämpöä tuotetaan sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Enenevässä määrin polttavaa tuotantoa korvataan hyödyntäen uusiutuvaa ympäristön lämpöä (maa, ilma, vesi) ja hukkalämpöä.

Kaukolämpö on helppo ja huoleton ratkaisu, joka ei vaadi loppukäyttäjältä juurikaan mitään. Kaukolämmössä maksavatkin juuri helppous, eli lämmön laatu, sekä korkeat verot. Kaukolämmön hinta nousi melko voimakkaasti vuodenvaihteessa 2022 juurikin energiaveron korotuksen myötä. Pääkaupunkiseudulla kaukolämmön hinta nousi syksyllä 2021 jopa 30 % johtuen veronkorotuksista sekä sähkön, päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen noususta.

Kaukolämmön hintakehitys 2001-2021

Kuva: Kaukolämpö - lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021 - Keskimääräinen hinta pientalossa koko Suomessa. Tilastokeskus.
Kuva: Kaukolämpö – lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021 – Keskimääräinen hinta pientalossa koko Suomessa. Tilastokeskus.

Kaukolämmön hinta ja muutos:

(Summat ovat koko Suomen keskiarvo. Hinnoissa on paikkakuntakohtaisia eroja)

  • Vuonna 2001 kaukolämmön hinta oli 40,89 €/MWh
  • Vuonna 2021 hinta oli 88,52 €/MWh
  • Nousua vuodesta 2001-2021 oli siis 47,63 €/MWh
  • Kaukolämmön hinta nousi vuosien 2001-2021 aikana 116 %

Kohti omavaraisuutta ilma-vesilämpöpumpulla tai maalämmöllä

Pienemmästä lämmityslaskusta ja omavaraisesta lämmöntuotannosta haaveilevalle tämän hetken suosituimmat ja ekologisimmat lämmitysvaihtoehdot markkinoilla ovat ilma-vesilämpöpumppu sekä maalämpö. 

Ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö perustuvat siihen, että ilmasta ja maasta saadaan rajattomasti uusiutuvaa lämmitysenergiaa, jota voidaan käyttää sekä kodin että sen käyttöveden lämmittämiseen. Näillä voidaan kokonaan korvata edellä esitellyt perinteisemmät lämmitysmuodot.

Ilma-vesilämmöllä on mahdollista säästää lämmityskustannuksissa jopa 50-60 %. Kovimmissa pakkasissa pumpun hyötysuhde pienenee, jolloin se käyttää apuna lämmityksessä esimerkiksi siihen integroitua sähkövastusta.

Ilma-vesilämpöpumpun hinta on noin 8 000-20 000 € ja investoinnin takaisinmaksuaika noin 5-8 vuotta. Lue hinnasta lisää artikkelistamme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilppi oikeasti maksaa?

Lue itse ilma-vesilämmöstä lisää artikkelistamme: Ilma-vesilämpöpumpun toiminta – mikä se on ja miten se toimii?

Maalämpöpumppu on hieman ilma-vesilämpöpumppua tehokkaampi – sillä voidaan säästää jopa 60-70 % kodin lämmityskuluissa. Vastaavasti se on myös investointina suurempi. Maalämmön kustannus on noin 15 000-25 000 euroa ja investoinnin takaisinmaksuaika noin 10-12 vuotta.

Lue lisää artikkelistamme: Vertailu: öljylämmityksen vaihto ilma-vesilämpöön tai maalämpöön

Muista myös nämä, kun harkitset investointia ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöön:

 

Haluatko apua energiaremonttiin?

Kiinnostuitko ekologisemmista ja omavaraisemmista lämmitysmuodoista? Kiinnostaisiko sinua kuulla lisää ilma-vesilämpöpumpusta?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.

 

Lähde: Kuvaajat ja data on peräisin Tilastokeskuksen maksuttomasta tilastotietokannasta.

Ilma-vesilämpöpumpun toiminta – mikä se on ja miten se toimii?

Ilmavesilämpöpumpun toiminta voi ihmetyttää monia. Miten on mahdollista, että ilmasta saadaan energiaa sekä kodin että käyttöveden lämmitykseen? Tutustu alta seuraaviin aiheisiin:

  • Mitä on ilma-vesilämpö
  • Mikä on ilma-vesilämpöpumppu?
  • Miten ilmavesilämpöpumppu toimii?
  • Kaksi erilailla toimivaa ilma-vesilämpöpumppua: Monoblock ja Split
  • Ilma-vesilämpöpumpun toiminta Suomen olosuhteissa

Mitä on ilma-vesilämpö?

Ilma ympärillämme on täynnä auringon uusiutuvaa energiaa. Tämä lämpöenergia voidaan kerätä ulkoilmasta talteen lämpöpumpulla ja siirtää kodin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lämmittää sekä kiinteistö että kiinteistön käyttövesi.

Mikä on ilma-vesilämpöpumppu?

Ilma-vesilämpöpumppu koostuu kahdesta näkyvästä osasta – sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä – sekä näiden välissä ja sähkökaapille kulkevista vesi- ja sähkövedoista. Vaikka ulkoyksikkö on usein näkyvämpi osa, ohjataan järjestelmää sisäyksiköstä.

Ilma-vesilämpöpumppu – usein käytetään lyhennettä VILP –  toimii samalla toimintaperiaattella kuin ilmalämpöpumppu. Erona kuitenkin on, että ilma-vesilämpöpumpulla lämpö siirretään ilman sijasta veteen – ilmalämpöpumppu puhaltaa lämmön yleensä yhden puhaltimen kautta suoraan yhden huoneen huoneilmaan.

Ilma-vesilämpöpumppu on ilmalämpöpumppua tehokkaampi, sillä ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lämmittää myös kodin käyttövesi. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan säästää jopa 50-60 % kiinteistön lämmityskustannuksista. Jos haluat tietää lisää ilma-vesilämpöpumppujen hinnasta, lue artikkelimme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilp oikeasti maksaa?

Miten ilma-vesilämpöpumppu toimii – ilmavesilämpöpumpun toiminta lyhyesti

Ilma-vesilämpöpumppu toimintaperiaate on melko yksinkertainen:

  • Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö kerää ulkoilman energiaa höyrystimeen.
  • Ulkoilman lämpöenergia muuttaa pumpun höyrystimen kylmäaineen kaasuksi.
  • Kun kaasuuntunutta kylmäainetta altistetaan paineelle, kaasu kuumenee, jolloin sillä voidaan lämmittää vettä.
  • Lämmin vesi ohjataan kiinteistön lämmitykseen ja käyttövedeksi.

 

Koko prosessi alkaa ulkoyksiköstä, joka imee ulkoilmaa sisäänsä höyrystimeen. Jotta ilmasta voidaan kerätä energiaa, tarvitaan lisäksi kylmempää ainetta, johon lämpöenergiaa siirretään – tätä ainetta kutsutaan kuvaavasti “kylmäaineeksi”. Kylmäaine sijaitsee lämpöpumpun suljetussa järjestelmässä. Kylmäainetta on lämpöpumppujen lisäksi myös esimerkiksi jääkapeissa.

Ilma-vesilämpöpumpun suljetussa järjestelmässä kylmäaine altistetaan eri paineille ja lämpötiloille. Kun kylmäaine pumpun kompressorissa muodostetulle paineelle, nousee lämpötila ja muodostuu lämmintä kaasua. Tätä kaasua käytetään pumpun lauhduttimen avulla puolestaan veden lämmittämiseen.

Syntynyt lämmin vesi ohjautuu pumpun sisäyksiköön, ja se siirtyy kodin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä lämpimäksi käyttövedeksi. Samaan aikaan kylmäaine palautuu kaasusta takaisin nesteeksi, jolloin sitä käytetään uudelleen ja uudelleen lämmitysprosessissa.

Ilma-vesilämpöpumpun prosessiin tarvitaan sähköä, mutta se on määrältään hyvin pieni verrattuna muodostuvaan lämpöenergiaan. Tähän perustuu, miksi ilma-vesilämpöpumppu säästää myös lämmistyskustannuksia.

Kaksi erilailla toimivaa ilma-vesilämpöpumppua: Monoblock ja Split

Ilma-vesilämpöpumput jakautuvat teknisesti kahteen eri tyyppiin, jotka ovat Monoblock-tekniikka ja Split-tekniikka. Molemmissa toimintaperiaate on muuten sama, mutta pumppujen käyttämä kylmäaine tekee työnsä eri paikassa. Monoblockissa kylmäaine luovuttaa lämmön veteen ulkoyksikössä ja Splitissä sisälle asennetussa varaajassa.

Varsinaisesti tekniikoissa ei ole merkittävää eroa. Merkittävin ero on kuitenkin se, että Monoblock-laitteissa on ”pieni varaaja” ulkoyksikössä. Toimintahäiriön tai pitkän sähkökatkon sattuessa, vieläpä jos ulkona on kova pakkanen, jää asiakkaan vastuulle huolehtia ulkoyksikön varaajan tyhjentämisestä. Monoblock-pumppuihin on tehty kylmäainetyöt tehtaalla valmiiksi, mistä johtuen asentajalla tai firmalla ei myöskään tarvitse olla kylmäaineiden käsittelyyn vaadittavia lupia.

Split-tekniikkaan perustuvissa ilma-vesilämpöpumpuissa kylmäaine luovuttaa lämmön veteen sisälle asennetussa varaajayksikössä, joten huolta itsetehtävistä toimista kovimmilla pakkasilla tai toimintahäiriön sattuessa ei ole.

Lue lisää erilaisista ilma-vesilämpöpumpuista täältä.

Ilma-vesilämpöpumpun toiminta Suomen olosuhteissa

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan, kun ulkolämpötila on suurinpiirtein +10 ja -10 asteen välillä. Suomessa valtaosa vuodesta, eli suurinpiirtein 60 %, on lämpötilaltaan tällaista säätä.

Yleisesti eniten tehoa ilma-vesilämpöpumpuista saa irti, kun pakkasta on enintään -15 astetta. Tällöin ne pystyvät tuottamaan +55 asteen lämpöistä vettä, jota vanhat patteriverkostot ja käyttövesiverkostot vaativat.

Pakkaskautena ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuotto suhteessa sen käyttämään sähköenergiaan pienenee. Osan ilma-vesilämpöpumppujen lämmöntuotto hiipuu kokonaan noin -20–25 asteen ulkolämpötiloissa, mutta tehokkaimmat laitteet tuottavat energiaa vielä 25 pakkasasteessakin.

Mitä eteläisemmässä Suomessa asutaan, sitä vähemmän yli -20 asteen pakkaspäivä vuoteen mahtuu. Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu siis lämpötilojen puolesta Suomen ilmastoon ja pakkasiin mainiosti.

Suomen ilmastossa laadukkaan lämpöpumpun koko lämmityskauden lämpökerroin on 4. Tämä tarkoittaa siis, että yhdellä sähköyhtiöltä ostetulla kilowatilla tuotetaan 4 kilowattia lämpöä.

Koska ilma-vesilämpöpumpun kyky tuottaa tehoa heikkenee kovilla pakkasilla, tarvitsee se tuekseen toisen lämmitysmuodon, varajärjestelmän. Uudiskohteissa, tai kun kiinteistön lämmitys uusitaan kokonaan, lämpöpumpun rinnalle kytketään usein lisälämmöksi sähkölämmitys. Usein varalämmitysjärjestelmänä käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia

Vanhemmissa kiinteistössä voidaan ilma-vesilämpöpumpun rinnalle toiseksi lämmönlähteeksi jättää vanha lämmitysmuoto, kuten öljy- tai kaasulämmitys. Näin lämmönsaanti varmistetaan myös kaikkein tiukimmilla pakkasilla, kun lämpöpumpun tehot eivät enää riitä. Lue lisää ilma-vesilämpöpumpun toiminnasta pakkasella täältä.

 

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpusta?

Haluaisitko kuulla lisää ekologisista ja omavaraisista lämmitysratkaisusta, kuten ilma-vesilämpöpumpusta?

Pyydä meiltä maksuton kartoitus ja tarjous, niin selvitetään, kuin paljon voit säästää siirtymällä ilma-vesilämpöön. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Ota yhteyttä tällä lomakkeella, autamme mielellämme. 

Ilma-vesilämpöpumppu ja patterilämmitys – huomioi nämä 3 seikkaa

Ilma-vesilämpöpumppu siirtää ilmassa olevan energia kiinteistön lämmitys- ja käyttöveteen. Jotta ilma-vesilämpöpumppu voi toimia, tulee kiinteistössä olla vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä: patterilämmitys tai lattialämmitys.

Lähtökohtaisesti kohteissa, joissa ilma-vesilämpöpumppu yhdistetään lattialämmitykseen, saadaan ilma-vesilämpöpumpusta enemmän tehoa irti. Silti myös kiinteistössä, joissa on vesikiertoinen patterilämmitys, saadaan ilma-vesilämpöpumpulla huomattavia lämmityssäästöjä, jopa 50-60 %.

Hankittaessa ilma-vesilämpöpumppu kiinteistöön, jossa on vesikiertoinen patterilämmitys, kannattaa huomioida kolme asiaa:

  1. Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde
  2. Nykyisten pattereiden kunto
  3. Uuden lämmitysjärjestelmän mitoitus ja säätö

 

Hyötysuhde, ilma-vesilämpöpumppu ja patterilämmitys

Verrattuna lattialämmitykseen, patterilämmitys tarvitsee – varsinkin pakkasilla – enemmän ja lämpimämpää vettä. Siksi patterilämmitteiseen kiinteistöön kannattaa valita ilma-vesilämpöpumppu, joka pystyy tuottamaan hyvällä hyötysuhteella lämmintä vettä kovillakin pakkasilla. Tällä voidaan vaikuttaa siihen, että ilma-vesilämpöpumppu ja patterilämmitys -yhdistelmällä lämmityskustannukset saadaan mahdollisimman alas.

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan, kun ulkolämpötila on suurinpiirtein +10 ja -10 asteen välillä. Suomessa valtaosa vuodesta, eli suurinpiirtein 60 %, on lämpötilaltaan tällaista säätä.

Yleisesti eniten tehoa ilma-vesilämpöpumpuista saa irti, kun pakkasta on enintään -15 astetta. Tällöin ne pystyvät tuottamaan +55 asteen lämpöistä vettä, jota vanhat patteriverkostot ja käyttövesiverkostot vaativat.

Kovissa pakkasissa ilma-vesilämpöpumpun rinnalle tarvitaan varajärjestelmä. Usein varalämmitysjärjestelmänä käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia.

Vanhemmissa kiinteistössä voidaan ilma-vesilämpöpumpun rinnalle toiseksi lämmönlähteeksi jättää vanha lämmitysmuoto, kuten öljy- tai kaasulämmitys.

Markkinoilla on olemassa monenlaisia ja merkkisiä ilma-vesilämpöpumppuja. Laadukkaat ilma-vesilämpöpumput – ja niiden hyötysuhteet – eivät juurikaan eroa toisistaan. Olemme Lämpöpartiossa tehneet vuodesta 2011 yli 5000 ilma-vesilämpöpumppuremonttia ja valikoineet tuotteemme niin, että ne ovat laadukkaita ja sopivat juuri Suomen vaativiin olosuhteisiin. Valikoimissamme on muun muassa seuraavia merkkejä: Jäspi, Mitsubishi Heavy Industries, Daikin, Samsung ja Panasonic.

Jos haluat tietää lisää, miten ilma-vesilämpöpumppu toimii kylmissä olosuhteissa, lue artikkelimme: Toimiiko ilma-vesilämpöpumppu pakkasella?

Energiatehokkailla pattereilla enemmän tehoa lämmityksestä

Patteriremontti, eli lämpöverkkoremontti, voi tulla kyseeseen samalla, kun kiinteistöön asennetaan ilma-vesilämpöpumppu – ainakin nykyisten pattereiden kunto kannattaa tarkistuttaa. Patteriremontti voi olla ajankohtainen, kun vanhojen pattereiden energiatehokkuus on laskenut tai kun putkisto on haurastunut ja vesivahingon riski kasvaa.

Jos vanhat patterit ovat uusimisen tarpeessa, kannattaa kiinteistöön asentaa suuret patterit, jotka ovat tehokkaita matalammilla lämpötiloilla, mikä parantaa koko järjestelmän hyötysuhdetta. Tällöin patteriverkon menoveden maksimilämpötilan tavoite on hyvä olla noin +45 astetta, jolloin ilma-vesilämpöpumpuista saadaan hyvin tehoja irti.

Ilma-vesilämpöpumpun mitoitus, säätö ja huolto takaa pitkän toiminnan

Kuten todettu, ilma-vesilämpöpumppuja on tarjolla hyvin erilaisia ja erilaatuisia. Tärkeintä pumpun hankinnassa onkin, että valitset kiinteistöösi juuri oikeanlaisen ja oikein mitoitetun pumpun.

Jokainen kiinteistö on erilainen ja lämmitystarpeet riippuvat niin kiinteistön teknisistä ominaisuuksista kuin sen käyttötavoista. Ennen hankintaa selvitä ammattilaisen kanssa kiinteistösi käyttötarpeet ja energiankulutus. Oikea mitoitus vaikuttaa muun muassa hyötysuhteeseen, kestävyyteen ja melutasoon.

Lisäksi on tärkeää, että ilma-vesilämpöpumppu säädetään toimimaan oikein. Usein oikeiden säätöjen löytämiseen voi mennä kuukausia, jopa ensimmäinen käyttövuosi. Tällöin pumpun todelliset säästöt realisoituvat vasta tulevina vuosina. Onkin tärkeää valita pitkäaikainen kumppani, joka huolehtii, että pumpun säädöistä ja huollosta huolehditaan myös pitkällä aikajänteellä.

Lue lisää ilma-vesilämpöpumpusta ja sen hankinnasta seuraavista artikkeleistamme:

 

Haluaisitko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpuista sekä ekologisista ja omavaraisista lämmitysmuodoista?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.