sami.konttinen, Author at Lämpöpartio - Sivu 2 3:stä

Lämmityksen hinta ja hintakehitys: öljy, kaasu, sähkö ja kaukolämpö

Moni suomalainen koti lämpenee yhä melko perinteisesti öljyllä, kaasulla, suorasähköllä tai kaukolämmöllä. Moni on myös huomannut, että koko 2000-luvun, ja varsinkin aivan viime vuosina, perinteisten lämmitysmuotojen kustannukset ovat nousseet. Tässä artikkelissa aiheena on lämmityksen hinta ja hintakehitys seuraavien kodin lämmitysmuotojen osalta: öljy, kaasu, sähkö ja kaukolämpö.

Käymme artikkelissa lyhyesti läpi, mikä vaikuttaa näiden lämmitysmuotojen hintaan sekä miten niiden hinta on 2000-luvulla kehittynyt.

Lisäksi avaamme artikkelin lopussa uudempia ekologisia lämmitysmuotoja, kuten ilma-vesilämpöä, joilla suuren osan lämmityksestä tarvittavasta energiasta voi tuottaa omavaraisesti itse.

Öljy – lämmityksen hinta ja hintakehitys

Kevyt polttoöljy on tarkoitettu lämmitykseen ja siksi siitä käytetään termiä lämmitysöljy. Lämmitysöljy, lämpö-öljy, polttoöljy sekä lyhenne PÖ tarkoittavat kaikki kevyttä polttoöljyä.

Suomessa on noin 130 000 pientaloa, jotka lämpenevät öljyllä. Keskimäärin lämmitysöljyn kulutus on noin 2 200 litraa/talo/vuosi. Vuoden 2021 keskihinnalla yhden talon koko vuoden lämmitysöljymäärä maksoi  2 200 euroa. Maaliskuun 2022 hintatasolla vuosikustannus on yli 4000 €. Alkuvuoden hintatasolla öljylämmittäjä maksaa siis kuukaudessa yli 150 euroa enemmän kuin keskiarvoisesti vuonna 2021.

Raakaöljyn tulevaa hintaa on liki mahdotonta ennustaa. Maailmanmarkkinahintaan vaikuttaa eniten sen tarjonta. Tarjonta on keskeisellä sijalla siksi, että toimittajia on suhteellisen vähän. Pidemmällä aikavälillä öljyn hintaan vaikuttaa öljyvarojen riittävyys. Myös vuodenajat ja niiden vaihtelusta johtuva kulutus vaikuttavat hintaan. Käytännössä raakaöljyn hinnan muutoksiin ja edelleen siitä johtuvaan polttoöljyn hinnan kehitykseen ei siis voi juurikaan voi valmistautua.

Kevyen polttoöljyn hintakehitys 2001-2021

Kuva: Kevyt polttoöljy, lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021. Kuluttajahinnat (sis.alv.). Tilastokeskus.
Kuva: Kevyt polttoöljy, lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021. Kuluttajahinnat (sis.alv.). Tilastokeskus.

Öljylämmityksen hinta ja muutos:

(summat sisältävät alv.:n)

  • Vuonna 2001 kevyen polttoöljyn kuluttajahinta oli 40,08 snt/l
  • Vuonna 2021 hinta oli 100,67 snt/l
  • Nousua vuodesta 2001-2021 oli siis 60,59 snt/l
  • Kevyen polttoöljyn hinta nousi vuosien 2001-2021 aikana 151%

Öljylämmityksestä luopuminen

Vesikiertoinen öljylämmitys on mahdollista vaihtaa ekologisempiin ja omavaraisempiin vaihtoehtoihin, kuten ilmavesilämpöön tai maalämpöön. Öljylämmityksestä luopumiseen voi saada myös korotettua kotitalousvähennystä tai jopa 4000 € Ely-tukea.

Lue lisää artikkelistamme: Kannattaako öljylämmityksestä luopuminen?

 

 

Kaasu – lämmityksen hinta ja hintakehitys

Maakaasulämmitys on rinnastettavissa öljylämmitykseen; öljypolttimen ja -kattilan asemesta tarvitaan maakaasukattila ja kaasupoltin. Maakaasu toimitetaan asiakkaalle maakaasuputkea pitkin, joten polttoainevarastoa ei tarvita. Pientalojen lämmitykseen maakaasua on tarjolla vain joillakin paikkakunnilla. Tämän vuoksi maakaasulämmityksen markkinaosuus on pieni.

Maakaasu on lähes kokonaan metaanista koostuva kaasu, jota syntyy maan sisällä biomassan hajotessa. Se on fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisin. Maakaasu tuottaa noin neljänneksen vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin öljylämmitys. Suomessa saatavilla olevaa maakaasua voidaan hyödyntää sähköntuotannossa ja lämmityksessä sellaisenaan.

Maakaasu on pitkään ollut melko edullista muihin energiamuotoihin verrattuna. Sen markkinahinta on kuitenkin noussut erittäin voimakkaasti parina viime vuotena päästöoikeuksien sekä kaikkien energiahyödykkeiden kuten sähkön, kaasun, hiilen ja öljyn hintojen voimakkaan nousun vuoksi.

Maakaasun hintakehitys vuonna 2021

Kuva: Maakaasu - lämmityksen hinta ja hintakehitys siirtoverkkoasiakkaille (ei alv.) vuosi 2021. pienet kiinteistöt. Tilastokeskus.
Kuva: Maakaasu – lämmityksen hinta ja hintakehitys siirtoverkkoasiakkaille (ei alv.) vuosi 2021. pienet kiinteistöt. Tilastokeskus.

Poikkeuksellisesti Tilastokeskukselta oli saatavissa dataa maakaasun hintakehityksestä vain vuodelta 2021 – muista lämmitysmuodoista vertailemme hintakehitystä viimeisen 20 vuoden ajalta.

Maakaasun hinta ja muutos:

(summat eivät sisällä alv.:a)

  • Tammikuussa 2021 maakaasun hinta siirtoverkkoasiakkaille oli 18,90 €/MWh
  • Vuoden 2021 joulukuussa hinta oli 87,55 €/MWh
  • Nousua vuoden 2021 aikana tuli siis 68,65 €/MWh
  • Maakaasun hinta nousi siis vuoden 2021 aikana 363 %

Sähkö – lämmityksen hinta ja hintakehitys

Sähkölämmitysessä ensisijaisena energialähteenä on sähköenergia. Tämä on hyvä erottaa esimerkiksi ilma-vesilämmöstä, maalämmöstä tai puulämmityksestä, joissa lämmönjakotapa tai lämpöenergian talteenotto voi vaatia myös sähköenergian käyttöä. Usein sähkölämmityksen osalta puhutaan myös suorasähkölämmityksestä.

Suora sähkölämmitys, eli huonekohtainen sähkölämmitys, on yleensä investointina kaikista halvin lämmitysmuoto. Usein kuitenkin sen energiakustannukset ovat kalliimmasta päästä. Suoran sähkölämmityksen etuja ovat mm. nopea reagointi ja tarkkuus lämpötilasäädöissä sekä erittäin korkea energiatehokkuus lämmön jakamisessa.

Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan ydinvoimalla, vesivoimalla, teollisuuden yhteistuotannolla, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla. Loput tarvittavasta sähköstä tuodaan pääsääntöisesti Ruotsista.

Sähkömarkkinoilla hintojen vaihtelu on yleisempää ja rajumpaa kuin muilla hyödykemarkkinoilla. Tämä johtuu siitä, että sähköä ei voi valmistaa varastoon. Sähkön hintaan vaikuttavat mm. yleinen taloustilanne (heikossa taloustilanteessa sähkön kysynnän määrä vähenee ja hinnat laskevat), sää (sademäärät, talven lämpötilat, tuulen voimakkuus jne.) sekä päästöoikeuksien ja polttoaineen hinnat.

Sähkölämmityksen hinnankehitys 2001-2021

Kuva: Sähkölämmitys - lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021 - pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkönkäyttö 18 000 kWh/vuosi. Tilastokeskus.
Kuva: Sähkölämmitys – lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021 – pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3×25 A, sähkönkäyttö 18 000 kWh/vuosi. Tilastokeskus.

Sähkölämmityksen hinta ja muutos:

(pientalo, huonekohtainen lämmitys)

  • Vuonna 2001 sähkön keskihinta oli 6,45 snt/kWh
  • Vuonna 2021 keskihinta oli 15,51 snt/kWh
  • Nousua vuodesta 2001-2021 oli siis 9,06 snt/kWh
  • Sähkön hinta nousi vuosien 2001-2021 aikana 140 %

Kaukolämpö – hinta ja hintakehitys

Kaukolämpö on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kaukolämpöasiakkaille toimitetaan lämpöä kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden tai kuuman vesihöyryn avulla. Asiakas voi käyttää kaukolämpöä tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen sekä muihin lämmitystarpeisiinsa. Kaukolämpö on erityisesti kaupunkien ja taajamien lämmitysmuoto.

Kaukolämpöä tuotetaan sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Enenevässä määrin polttavaa tuotantoa korvataan hyödyntäen uusiutuvaa ympäristön lämpöä (maa, ilma, vesi) ja hukkalämpöä.

Kaukolämpö on helppo ja huoleton ratkaisu, joka ei vaadi loppukäyttäjältä juurikaan mitään. Kaukolämmössä maksavatkin juuri helppous, eli lämmön laatu, sekä korkeat verot. Kaukolämmön hinta nousi melko voimakkaasti vuodenvaihteessa 2022 juurikin energiaveron korotuksen myötä. Pääkaupunkiseudulla kaukolämmön hinta nousi syksyllä 2021 jopa 30 % johtuen veronkorotuksista sekä sähkön, päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen noususta.

Kaukolämmön hintakehitys 2001-2021

Kuva: Kaukolämpö - lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021 - Keskimääräinen hinta pientalossa koko Suomessa. Tilastokeskus.
Kuva: Kaukolämpö – lämmityksen hinta ja hintakehitys 2001-2021 – Keskimääräinen hinta pientalossa koko Suomessa. Tilastokeskus.

Kaukolämmön hinta ja muutos:

(Summat ovat koko Suomen keskiarvo. Hinnoissa on paikkakuntakohtaisia eroja)

  • Vuonna 2001 kaukolämmön hinta oli 40,89 €/MWh
  • Vuonna 2021 hinta oli 88,52 €/MWh
  • Nousua vuodesta 2001-2021 oli siis 47,63 €/MWh
  • Kaukolämmön hinta nousi vuosien 2001-2021 aikana 116 %

Kohti omavaraisuutta ilma-vesilämpöpumpulla tai maalämmöllä

Pienemmästä lämmityslaskusta ja omavaraisesta lämmöntuotannosta haaveilevalle tämän hetken suosituimmat ja ekologisimmat lämmitysvaihtoehdot markkinoilla ovat ilma-vesilämpöpumppu sekä maalämpö. 

Ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö perustuvat siihen, että ilmasta ja maasta saadaan rajattomasti uusiutuvaa lämmitysenergiaa, jota voidaan käyttää sekä kodin että sen käyttöveden lämmittämiseen. Näillä voidaan kokonaan korvata edellä esitellyt perinteisemmät lämmitysmuodot.

Ilma-vesilämmöllä on mahdollista säästää lämmityskustannuksissa jopa 50-60 %. Kovimmissa pakkasissa pumpun hyötysuhde pienenee, jolloin se käyttää apuna lämmityksessä esimerkiksi siihen integroitua sähkövastusta.

Ilma-vesilämpöpumpun hinta on noin 8 000-20 000 € ja investoinnin takaisinmaksuaika noin 5-8 vuotta. Lue hinnasta lisää artikkelistamme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilppi oikeasti maksaa?

Lue itse ilma-vesilämmöstä lisää artikkelistamme: Ilma-vesilämpöpumpun toiminta – mikä se on ja miten se toimii?

Maalämpöpumppu on hieman ilma-vesilämpöpumppua tehokkaampi – sillä voidaan säästää jopa 60-70 % kodin lämmityskuluissa. Vastaavasti se on myös investointina suurempi. Maalämmön kustannus on noin 15 000-25 000 euroa ja investoinnin takaisinmaksuaika noin 10-12 vuotta.

Lue lisää artikkelistamme: Vertailu: öljylämmityksen vaihto ilma-vesilämpöön tai maalämpöön

Muista myös nämä, kun harkitset investointia ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöön:

 

Haluatko apua energiaremonttiin?

Kiinnostuitko ekologisemmista ja omavaraisemmista lämmitysmuodoista? Kiinnostaisiko sinua kuulla lisää ilma-vesilämpöpumpusta?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.

 

Lähde: Kuvaajat ja data on peräisin Tilastokeskuksen maksuttomasta tilastotietokannasta.

Ilma-vesilämpöpumpun toiminta – mikä se on ja miten se toimii?

Ilmavesilämpöpumpun toiminta voi ihmetyttää monia. Miten on mahdollista, että ilmasta saadaan energiaa sekä kodin että käyttöveden lämmitykseen? Tutustu alta seuraaviin aiheisiin:

  • Mitä on ilma-vesilämpö
  • Mikä on ilma-vesilämpöpumppu?
  • Miten ilmavesilämpöpumppu toimii?
  • Kaksi erilailla toimivaa ilma-vesilämpöpumppua: Monoblock ja Split
  • Ilma-vesilämpöpumpun toiminta Suomen olosuhteissa

Mitä on ilma-vesilämpö?

Ilma ympärillämme on täynnä auringon uusiutuvaa energiaa. Tämä lämpöenergia voidaan kerätä ulkoilmasta talteen lämpöpumpulla ja siirtää kodin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lämmittää sekä kiinteistö että kiinteistön käyttövesi.

Mikä on ilma-vesilämpöpumppu?

Ilma-vesilämpöpumppu koostuu kahdesta näkyvästä osasta – sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä – sekä näiden välissä ja sähkökaapille kulkevista vesi- ja sähkövedoista. Vaikka ulkoyksikkö on usein näkyvämpi osa, ohjataan järjestelmää sisäyksiköstä.

Ilma-vesilämpöpumppu – usein käytetään lyhennettä VILP –  toimii samalla toimintaperiaattella kuin ilmalämpöpumppu. Erona kuitenkin on, että ilma-vesilämpöpumpulla lämpö siirretään ilman sijasta veteen – ilmalämpöpumppu puhaltaa lämmön yleensä yhden puhaltimen kautta suoraan yhden huoneen huoneilmaan.

Ilma-vesilämpöpumppu on ilmalämpöpumppua tehokkaampi, sillä ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lämmittää myös kodin käyttövesi. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan säästää jopa 50-60 % kiinteistön lämmityskustannuksista. Jos haluat tietää lisää ilma-vesilämpöpumppujen hinnasta, lue artikkelimme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilp oikeasti maksaa?

Miten ilma-vesilämpöpumppu toimii – ilmavesilämpöpumpun toiminta lyhyesti

Ilma-vesilämpöpumppu toimintaperiaate on melko yksinkertainen:

  • Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö kerää ulkoilman energiaa höyrystimeen.
  • Ulkoilman lämpöenergia muuttaa pumpun höyrystimen kylmäaineen kaasuksi.
  • Kun kaasuuntunutta kylmäainetta altistetaan paineelle, kaasu kuumenee, jolloin sillä voidaan lämmittää vettä.
  • Lämmin vesi ohjataan kiinteistön lämmitykseen ja käyttövedeksi.

 

Koko prosessi alkaa ulkoyksiköstä, joka imee ulkoilmaa sisäänsä höyrystimeen. Jotta ilmasta voidaan kerätä energiaa, tarvitaan lisäksi kylmempää ainetta, johon lämpöenergiaa siirretään – tätä ainetta kutsutaan kuvaavasti “kylmäaineeksi”. Kylmäaine sijaitsee lämpöpumpun suljetussa järjestelmässä. Kylmäainetta on lämpöpumppujen lisäksi myös esimerkiksi jääkapeissa.

Ilma-vesilämpöpumpun suljetussa järjestelmässä kylmäaine altistetaan eri paineille ja lämpötiloille. Kun kylmäaine pumpun kompressorissa muodostetulle paineelle, nousee lämpötila ja muodostuu lämmintä kaasua. Tätä kaasua käytetään pumpun lauhduttimen avulla puolestaan veden lämmittämiseen.

Syntynyt lämmin vesi ohjautuu pumpun sisäyksiköön, ja se siirtyy kodin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä lämpimäksi käyttövedeksi. Samaan aikaan kylmäaine palautuu kaasusta takaisin nesteeksi, jolloin sitä käytetään uudelleen ja uudelleen lämmitysprosessissa.

Ilma-vesilämpöpumpun prosessiin tarvitaan sähköä, mutta se on määrältään hyvin pieni verrattuna muodostuvaan lämpöenergiaan. Tähän perustuu, miksi ilma-vesilämpöpumppu säästää myös lämmistyskustannuksia.

Kaksi erilailla toimivaa ilma-vesilämpöpumppua: Monoblock ja Split

Ilma-vesilämpöpumput jakautuvat teknisesti kahteen eri tyyppiin, jotka ovat Monoblock-tekniikka ja Split-tekniikka. Molemmissa toimintaperiaate on muuten sama, mutta pumppujen käyttämä kylmäaine tekee työnsä eri paikassa. Monoblockissa kylmäaine luovuttaa lämmön veteen ulkoyksikössä ja Splitissä sisälle asennetussa varaajassa.

Varsinaisesti tekniikoissa ei ole merkittävää eroa. Merkittävin ero on kuitenkin se, että Monoblock-laitteissa on ”pieni varaaja” ulkoyksikössä. Toimintahäiriön tai pitkän sähkökatkon sattuessa, vieläpä jos ulkona on kova pakkanen, jää asiakkaan vastuulle huolehtia ulkoyksikön varaajan tyhjentämisestä. Monoblock-pumppuihin on tehty kylmäainetyöt tehtaalla valmiiksi, mistä johtuen asentajalla tai firmalla ei myöskään tarvitse olla kylmäaineiden käsittelyyn vaadittavia lupia.

Split-tekniikkaan perustuvissa ilma-vesilämpöpumpuissa kylmäaine luovuttaa lämmön veteen sisälle asennetussa varaajayksikössä, joten huolta itsetehtävistä toimista kovimmilla pakkasilla tai toimintahäiriön sattuessa ei ole.

Lue lisää erilaisista ilma-vesilämpöpumpuista täältä.

Ilma-vesilämpöpumpun toiminta Suomen olosuhteissa

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan, kun ulkolämpötila on suurinpiirtein +10 ja -10 asteen välillä. Suomessa valtaosa vuodesta, eli suurinpiirtein 60 %, on lämpötilaltaan tällaista säätä.

Yleisesti eniten tehoa ilma-vesilämpöpumpuista saa irti, kun pakkasta on enintään -15 astetta. Tällöin ne pystyvät tuottamaan +55 asteen lämpöistä vettä, jota vanhat patteriverkostot ja käyttövesiverkostot vaativat.

Pakkaskautena ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuotto suhteessa sen käyttämään sähköenergiaan pienenee. Osan ilma-vesilämpöpumppujen lämmöntuotto hiipuu kokonaan noin -20–25 asteen ulkolämpötiloissa, mutta tehokkaimmat laitteet tuottavat energiaa vielä 25 pakkasasteessakin.

Mitä eteläisemmässä Suomessa asutaan, sitä vähemmän yli -20 asteen pakkaspäivä vuoteen mahtuu. Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu siis lämpötilojen puolesta Suomen ilmastoon ja pakkasiin mainiosti.

Suomen ilmastossa laadukkaan lämpöpumpun koko lämmityskauden lämpökerroin on 4. Tämä tarkoittaa siis, että yhdellä sähköyhtiöltä ostetulla kilowatilla tuotetaan 4 kilowattia lämpöä.

Koska ilma-vesilämpöpumpun kyky tuottaa tehoa heikkenee kovilla pakkasilla, tarvitsee se tuekseen toisen lämmitysmuodon, varajärjestelmän. Uudiskohteissa, tai kun kiinteistön lämmitys uusitaan kokonaan, lämpöpumpun rinnalle kytketään usein lisälämmöksi sähkölämmitys. Usein varalämmitysjärjestelmänä käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia

Vanhemmissa kiinteistössä voidaan ilma-vesilämpöpumpun rinnalle toiseksi lämmönlähteeksi jättää vanha lämmitysmuoto, kuten öljy- tai kaasulämmitys. Näin lämmönsaanti varmistetaan myös kaikkein tiukimmilla pakkasilla, kun lämpöpumpun tehot eivät enää riitä. Lue lisää ilma-vesilämpöpumpun toiminnasta pakkasella täältä.

 

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpusta?

Haluaisitko kuulla lisää ekologisista ja omavaraisista lämmitysratkaisusta, kuten ilma-vesilämpöpumpusta?

Pyydä meiltä maksuton kartoitus ja tarjous, niin selvitetään, kuin paljon voit säästää siirtymällä ilma-vesilämpöön. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Ota yhteyttä tällä lomakkeella, autamme mielellämme. 

Ilma-vesilämpöpumppu ja patterilämmitys – huomioi nämä 3 seikkaa

Ilma-vesilämpöpumppu siirtää ilmassa olevan energia kiinteistön lämmitys- ja käyttöveteen. Jotta ilma-vesilämpöpumppu voi toimia, tulee kiinteistössä olla vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä: patterilämmitys tai lattialämmitys.

Lähtökohtaisesti kohteissa, joissa ilma-vesilämpöpumppu yhdistetään lattialämmitykseen, saadaan ilma-vesilämpöpumpusta enemmän tehoa irti. Silti myös kiinteistössä, joissa on vesikiertoinen patterilämmitys, saadaan ilma-vesilämpöpumpulla huomattavia lämmityssäästöjä, jopa 50-60 %.

Hankittaessa ilma-vesilämpöpumppu kiinteistöön, jossa on vesikiertoinen patterilämmitys, kannattaa huomioida kolme asiaa:

  1. Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde
  2. Nykyisten pattereiden kunto
  3. Uuden lämmitysjärjestelmän mitoitus ja säätö

 

Hyötysuhde, ilma-vesilämpöpumppu ja patterilämmitys

Verrattuna lattialämmitykseen, patterilämmitys tarvitsee – varsinkin pakkasilla – enemmän ja lämpimämpää vettä. Siksi patterilämmitteiseen kiinteistöön kannattaa valita ilma-vesilämpöpumppu, joka pystyy tuottamaan hyvällä hyötysuhteella lämmintä vettä kovillakin pakkasilla. Tällä voidaan vaikuttaa siihen, että ilma-vesilämpöpumppu ja patterilämmitys -yhdistelmällä lämmityskustannukset saadaan mahdollisimman alas.

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan, kun ulkolämpötila on suurinpiirtein +10 ja -10 asteen välillä. Suomessa valtaosa vuodesta, eli suurinpiirtein 60 %, on lämpötilaltaan tällaista säätä.

Yleisesti eniten tehoa ilma-vesilämpöpumpuista saa irti, kun pakkasta on enintään -15 astetta. Tällöin ne pystyvät tuottamaan +55 asteen lämpöistä vettä, jota vanhat patteriverkostot ja käyttövesiverkostot vaativat.

Kovissa pakkasissa ilma-vesilämpöpumpun rinnalle tarvitaan varajärjestelmä. Usein varalämmitysjärjestelmänä käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia.

Vanhemmissa kiinteistössä voidaan ilma-vesilämpöpumpun rinnalle toiseksi lämmönlähteeksi jättää vanha lämmitysmuoto, kuten öljy- tai kaasulämmitys.

Markkinoilla on olemassa monenlaisia ja merkkisiä ilma-vesilämpöpumppuja. Laadukkaat ilma-vesilämpöpumput – ja niiden hyötysuhteet – eivät juurikaan eroa toisistaan. Olemme Lämpöpartiossa tehneet vuodesta 2011 yli 5000 ilma-vesilämpöpumppuremonttia ja valikoineet tuotteemme niin, että ne ovat laadukkaita ja sopivat juuri Suomen vaativiin olosuhteisiin. Valikoimissamme on muun muassa seuraavia merkkejä: Jäspi, Mitsubishi Heavy Industries, Daikin, Samsung ja Panasonic.

Jos haluat tietää lisää, miten ilma-vesilämpöpumppu toimii kylmissä olosuhteissa, lue artikkelimme: Toimiiko ilma-vesilämpöpumppu pakkasella?

Energiatehokkailla pattereilla enemmän tehoa lämmityksestä

Patteriremontti, eli lämpöverkkoremontti, voi tulla kyseeseen samalla, kun kiinteistöön asennetaan ilma-vesilämpöpumppu – ainakin nykyisten pattereiden kunto kannattaa tarkistuttaa. Patteriremontti voi olla ajankohtainen, kun vanhojen pattereiden energiatehokkuus on laskenut tai kun putkisto on haurastunut ja vesivahingon riski kasvaa.

Jos vanhat patterit ovat uusimisen tarpeessa, kannattaa kiinteistöön asentaa suuret patterit, jotka ovat tehokkaita matalammilla lämpötiloilla, mikä parantaa koko järjestelmän hyötysuhdetta. Tällöin patteriverkon menoveden maksimilämpötilan tavoite on hyvä olla noin +45 astetta, jolloin ilma-vesilämpöpumpuista saadaan hyvin tehoja irti.

Ilma-vesilämpöpumpun mitoitus, säätö ja huolto takaa pitkän toiminnan

Kuten todettu, ilma-vesilämpöpumppuja on tarjolla hyvin erilaisia ja erilaatuisia. Tärkeintä pumpun hankinnassa onkin, että valitset kiinteistöösi juuri oikeanlaisen ja oikein mitoitetun pumpun.

Jokainen kiinteistö on erilainen ja lämmitystarpeet riippuvat niin kiinteistön teknisistä ominaisuuksista kuin sen käyttötavoista. Ennen hankintaa selvitä ammattilaisen kanssa kiinteistösi käyttötarpeet ja energiankulutus. Oikea mitoitus vaikuttaa muun muassa hyötysuhteeseen, kestävyyteen ja melutasoon.

Lisäksi on tärkeää, että ilma-vesilämpöpumppu säädetään toimimaan oikein. Usein oikeiden säätöjen löytämiseen voi mennä kuukausia, jopa ensimmäinen käyttövuosi. Tällöin pumpun todelliset säästöt realisoituvat vasta tulevina vuosina. Onkin tärkeää valita pitkäaikainen kumppani, joka huolehtii, että pumpun säädöistä ja huollosta huolehditaan myös pitkällä aikajänteellä.

Lue lisää ilma-vesilämpöpumpusta ja sen hankinnasta seuraavista artikkeleistamme:

 

Haluaisitko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpuista sekä ekologisista ja omavaraisista lämmitysmuodoista?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.

Ilma-vesilämpöpumpun takaisinmaksuaika – kuukausittainen  säästö lämmityksessä kattaa investoinnin

Ilma-vesilämpöpumpun takaisinmaksuaika – ja varsinkin takaisinmaksuajan lyhyys – on yksi merkittävä syy ilma-vesilämpöpumppujen viime vuosien suosioon. Syitä ilma-vesilämpöpumpun suosiolle ovat mm.:

  • Ilma-vesilämpöpumppu on investointina suhteellisen halpa verrattuna esimerkiksi maalämpöön
  • Ilma-vesilämpöpumpusta syntyvillä säästöillä voidaan periaatteessa kattaa investoinnin kustannukset
  • Ilma-vesilämpöpumpun takaisinmaksuaika on lyhyt ja se maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa
  • Ekologinen lämmitysratkaisu nostaa kiinteistön arvoa

 

Ilma-vesilämpöpumppu onkin investointina usein hyvin järkevä ratkaisu.

Ilma-vesilämpöpumpun takaisinmaksuaika on noin 7 vuotta

Tässä esimerkkilaskelma tyypillisestä ilma-vesilämpöpumpun hankinnasta:

  • Ilma-vesilämpöpumpun hinta asennuksineen ja muine töineen (kuten vanhan lämmitysjärjestelmän purku) maksaa keskimäärin noin 14 000 €.
  • Mahdollisen tuen (kotitalousvähennys,  Ely- ta ARA-tuki) jälkeen hinnaksi jää arviolta noin 10 500 €.
  • Jos aiemmin maksoit kiinteistösi öljy-, kaasu- tai sähkölämmityksestä 2500 € vuodessa, säästä ilma-vesilämpöpumpulla jopa 50-60 % kuluissa, eli 1500 € vuodessa.
  • Tässä esimerkissä ilma-vesilämpöpumppu maksaisi itsensä takaisin siis 10 500 € : 1 500 € = 7 vuodessa.

Kuukausittainen säästö riittää usein maksamaan investoinnin

Takaisinmaksuaikaa laskiessa kannattaa myös huomioida, että esimerkiksi osamaksulla hankitun ilma-vesilämpöpumpun kuukausilasku ja energialasku on yhteensä usein pienempi kuin olemassa oleva lämmityksen öljy- tai sähkölasku.

Energialasku pienenee siis heti ilma-vesilämpöpumpun asennuspäivästä alkaen, joka tietää heti selvää säästöä. Ilma-vesilämpöpumpun ostaja voi siis kattaa tekemänsä investoinnin lämmityksestä syntyvillä säästöillä.

Ilma-vesilämpöpumpun takaisinmaksuaika riippuu myös oikeasta mitoituksesta

Jotta ilma-vesilämpöpumppu toimii oikein ja pitkään, on tärkeää mitoittaa ilma-vesilämpöpumppu oikein. Oikein mitoitettu ja toimiva pumppu tuottaa myös enemmän säästöjä, kun lisälämpöä tarvitaan vähemmän – tämä vaikuttaa tietysti myös takaisinmaksuaikaan.

Lisälämpöä tarvitaan, sillä ilma-vesilämpöpumpun kyky tuottaa tehoa heikkenee kovilla pakkasilla. Usein varalämmitysjärjestelmänä käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia. Oikein mitoitetussa ilma-vesilämpöpumpussa lisälämmön tarve on melko pieni. Lisälämmön vuosikustannukset ovat omakotitalossa suurinpiirtein 150-200 euron tietämillä.

Jokainen kiinteistö on erilainen, joten niillä on myös erilaiset tarpeet lämmityksen suhteen, kuten energiankulutus ja huipputehon tarve.

Jos haluat tietää lisää ilma-vesilämpöpumppujen hinnasta, lue artikkelimme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilppi oikeasti maksaa?

 

Haluaisitko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpuista sekä ekologisista ja omavaraisista lämmitysmuodoista?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.

Kotitalousvähennys, Ely-tuki vai ARA-avustus – millaista tukea öljylämmityksestä luopumiseen ja energiaremonttiin?

Tiesitkö, että pientalon omistajan on mahdollista saada tukea öljylämmityksestä luopumiseen tai muihin energiaremontteihin, jotka parantavat kiinteistön energiatehokkuutta. Tarjolla on kolme erilaista tukimuotoa – kotitalousvähennys, Ely-tuki ja ARA-avustus – joista yhteen remonttiin voi saada kerrallaan yhdenlaista tukea.

Tukien käytössä ja ehdoissa on eroja, joten eri tukien sopivuus ja määrä kannattaa selvittää oman kiinteistön kohdalla huolellisesti ennen tukimuodon valintaa.

Millaista tukea öljylämmityksestä luopumiseen ja energiaremonttiin?

Kotitalousvähennys

  • Vähennys mahdollista työn osuudesta
  • Vuosina 2022–2027 tukea öljylämmityksestä luopumiseen voi saada kotitalousvähennyksenä 60 % (max. 3500 euroa).
  • Muihin kodin remontteihin kotitalousvähennys 40 % työn osuudesta (maks. 2 250 euroa).
  • Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, eli sitä voivat saada erikseen molemmat puolisot
  • Lue lisää kotitalousvähennyksestä verohallinnon sivuilta!

Ely-avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseen

  • Ely-asvustus 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään ilma-vesilämpöön, kaukolämpöön tai maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun.
  • Muiden lämmitysmuotojen avustus 2 500 euroa.
  • Lue lisää Ely-avustuksesta Elyn sivuilta

ARA:n energia-avustus

  • ARA:n avustusta voi saada energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin.
  • Avustus 50 % hyväksytyistä kustannuksista, mutta enintään 4 000 tai 6 000 euroa.
  • Energiatehokkuuden arviointi mitataan E-lukulaskelmalla.
  • Mahdollisia avustuskohteita mm. lämmitysmuodon, ikkunoiden tai ovien vaihtaminen.
  • Lue lisää ARA-avustuksesta ARAn sivuilta

 

Yksinasuvalle Ely-keskuksen tai ARAn avustukset ovat aina kotitalousvähennystä suurempia, mutta kahden aikuisen taloudessa tukien soveltuvuutta ja määrää kannattaa vertailla huolella. Myös energiaremontteja tekevät ammattilaiset auttavat parhaan tukimuodon valinnassa, säästöjen laskemisessa ja avustuksen hakemisessa.

Esimerkki: mitä öljylämmityksen vaihtaminen ilma-vesilämpöön maksaa kotitalousvähennyksen jälkeen?

Tässä esimerkissä öljylämmityksen vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppuun maksaa kokonaisuudessaan 14 000 euroa (sisältää arvonlisäveron). Summasta 9 000 € on materiaalikustannuksia ja työn osuus on 5 000 €.

Koska kotitalousvähennys lasketaan ainoastaan työn osuudesta, keskitytään 5 000 € työn osuuteen.

Kotitalousvähennysprosentti vuodelle 2022 on tosiaan 60 %, joka lasketaan siis 5 000 €:n työn osuudesta = 60 % x 5 000€ = 3 000€. 

Kotitalousvähennyksessä on vuotuinen 100 € omavastuu, joka täytyy vähentää summasta = 3000 € – 100 € = 2900 €. (Huom! omavastuu on vuotuinen maksu, eli se ei ole projektikohtainen)

Remontin todellinen hinta ostajalle 14 000 € – 2 900 € = 11 100 €.

Ostaja sai siis noin 20 % alennuksen investoinnistaan.

Lisätietoa ilma-vesilämpöpumppujen hinnasta löydät artikkelistamme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilppi oikeasti maksaa?

Haluaisitko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpuista sekä hankintaan saatavista tuista?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.

Ilma-vesilämpöpumppu öljylämmityksen rinnalle – hinta ja hyödyt

Ilma-vesilämpöpumppu öljylämmityksen rinnalle – hinta ja hyödyt

Ilma-vesilämpöpumpun voi hyvin asentaa öljylämmityksen rinnalle esimerkiksi remontti- ja saneerauskohteissa. Tämä voi olla fiksu ratkaisu varsinkin, jos öljykattilalla on vielä teknistä käyttöikää jäljellä.

Kun nämä kaksi lämmitysjärjestelmää toimivat rinnakkain, voidaan molemmista lämmitysmuodoista saada irti niiden parhaat ominaisuudet. Ilma-vesilämpöpumppu toimii kiinteistön pääasiallisena lämmityksenä ja öljylämmitys toimii varajärjestelmänä kovilla pakkasilla. Tällä ratkaisulla voit myös säästää jopa 50 % lämmityslaskussasi.

Mitä hyötyä on asentaa ilma-vesilämpöpumppu öljylämmityksen rinnalle?

Ilma-vesilämpöpumpun paras ominaisuus on, että se tuottaa ekologisesti ja tehokkaasti lämmitysenergiaa suurimman osan vuodesta. Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan, kun ulkolämpötila on suurinpiirtein +10 ja -10 asteen välillä. Suomessa valtaosa vuodesta, eli suurinpiirtein 60 %, on lämpötilaltaan juuri tällaista säätä.

Tässä onkin ilma-vesilämpöpumpun hienous. Se tuo säästöjä huolehtiessaan suurimmaksi osaksi kiinteistön lämmityksestä ja lämpimästä käyttövedestä. Ilma-vesilämpöpumppu pienentää lämmityskustannuksia jopa noin 50-60 % ja vähentää öljynkulutusta jopa 80 prosenttia.

Öljy puolestaan auttaa kiinteistön lämmityksessä kovilla pakkasilla, kun lämpöpumpun teho laskee. Tämä tapahtuu yleensä, kun asteet ulkona laskevat noin -15 asteeseen. Öljy on tehokas lämmitysmuoto, joka toimii kovilla pakkasilla. Öljylämmitys on myös kustannustehokasta, varsinkin kun sitä vertaa kovien pakkasten aikana sähkölämmityksen ja pörssisähkön hintaan.

Ilma-vesilämpöpumppu öljylämmityksen rinnalle – hinta

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen talon vesikiertoiseen lämmitykseen. Sen etuna esimerkiksi maalämpöön verrattuna on on edullisempi hinta – ilma-vesilämpöpumppu ei tarvitse muun muassa lämpökaivon poraamista.

Kun ajatuksena on hankkia ilma-vesilämpöpumppu öljylämmityksen rinnalle, hinta tietysti kiinnostaa kaikkia. Ilma-vesilämpöpumpun hinta asennettuna öljylämmityksen rinnalle on suurinpiirtein 8 000–15 000 euroa ja hintaan vaikuttaa esimerkiksi pumpun tehokkuus ja koko. Ilma-vesilämpöpumpun hankinnassa on hyvä muistaa, että se tuottaa säästöjä heti asennuksen jälkeen. Lämpöpumpun maksaa itsensä takaisin säästettyinä lämmityskuluina yleensä noin 5–8 vuodessa.

Jos haluat tietää lisää ilma-vesilämpöpumppujen hinnasta, lue artikkelimme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilppi oikeasti maksaa?

Ilma-vesilämpöpumppuja on tarjolla hyvin erilaisia. Tärkeintä on, että valitset kiinteistöösi juuri oikeanlaisen ja oikein mitoitetun pumpun. Ennen hankintaa selvitä ammattilaisen kanssa kiinteistösi käyttötarpeet ja energiankulutus. Oikea mitoitus vaikuttaa muun muassa hyötysuhteeseen, kestävyyteen ja melutasoon.

 

Haluaisitko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpun hankinnasta öljylämmityksen rinnalle tai jopa kokonaan sen tilalle?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.

Kokemuksia ilma-vesilämpöpumpuista – tyypillisimmät ongelmat ja kuinka välttää ne

Ilma-vesilämpöpumput ovat yleistyneet lähiaikoina. Monelle onkin jo kokemuksia ilma-vesilämpöpumpuista ja niiden hyödyistä.  Syitä ilma-vesilämpöpumppujen suosiolle onkin useita, kuten:

 

Ilma-vesilämpöpumppujen yleistyessä, myös niihin liittyvistä ongelmista ja haasteista puhutaan enemmän. Kokosimme tähän artikkeliin ilma-vesilämpöpumppujen tyypillisimmät ongelmat ja selityksiä niihin.

Ilma-vesilämpöpumput ja niiden ominaisuudet

Ensin pari sanaa ilma-vesilämpöpumpuista. Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiansa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään (esim. ilmalämpöpumppu siirtää lämmön huoneilmaan). Ratkaisulla voidaan lämmittää myös lämmitys- ja käyttövesi noin +55 asteeseen – tätä lämpimämpi osa on lämmitettävä esimerkiksi sähkövastuksella.

Ilma-vesilämpöpumppujen järjestelmä koostuu suljetusta kylmäainepiiristä, jonka pääosina ovat höyrystin, lauhdutin, kompressori ja paisuntaventtiili. Nykyaikaiset pumput tuottavat jopa noin 3 kWh käyttölämpöä kutakin sähkönä käyttämäänsä kilowattituntia kohti.

Ilma-vesilämpöpumppu sopii pääasialliseksi lämmitysmuodoksi niin uudis- kuin saneerauskohteeseen, ja sillä voidaan hoitaa koko talon lämmitystarve. Kovalla pakkasella teho ei kuitenkaan riitä syöttämään vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään riittävästi kuumaa vettä. Tällöin tueksi tarvitaan varajärjestelmän tuottamaa lisälämmitystä, usein sähkövastus.

Kokemuksia ilma-vesilämpöpumpuista – mitä tyypillisimmät ongelmat ovat?

Moni ilma-vesilämpöpumppujen tyypillisimmistä ongelmista johtuu siitä, ettei järjestelmää ole mitoitettu oikein. Pohjana järjestelmän suunnittelussa on rakennuksen vuotuinen energiankulutus sekä huipputehon tarve niin lämmityksessä kuin lämpimän käyttöveden tuottamisessa.

Ongelmat voivat johtua myös virheellisestä asennuksesta. Ei olekaan mitään väliä, kuinka hyvän laitteen olet hankkinut, jos se on väärin mitoitettu tai asennettu – tällöin et saa ilmavesilämpöpumpulla toivottuja säästöjä. Tämän vuoksi on usein fiksua hankkia ilma-vesilämpöpumppu ja asennus samasta paikasta. Näin varmistat, että asentajat tuntevat laitteen ja tekniikan. Et jää myöskään mahdollisissa vika- ja neuvontatapauksissa toimittajan ja asentajan vastuuerimielisyyksien uhriksi.

Alan ammattilaisilla on myös tietämystä juuri ilma-vesilämpöpumppujen erityispiirteistä ja ratkaisut niiden haasteisiin. Ei ole esimerkiksi aivan sama, miten pumppujen ulkoyksiköiden sulamisvedet ohjataan. Huonosti ohjatut sulamisvedet muuttavat pihan helposti luistinradaksi.

Pakkanen tuli, tehot meni?

Ilma-vesilämpöpumpulla saatava lämmitysenergia ja sen hyötysuhde pienenevät, kun lämpötila ulkona laskee. Ilma-vesilämpöpumppu antaa kovilla pakkasilla puolet vähemmän tehoja kuin plussakeleillä.

Eri pumpuissa on suuria laitekohtaisia energiatehokkuuseroja. Pumpuissa käytettävä teknologia kehittyy myös koko ajan. Avain hyviin tehoihin on oikein mitoitetttu järjestelmä, joka pohjautuu kiinteistön energiankulutukseen huipputehon tarpeeseen.

Käytä apunasi ammattilaista tekemään kiinteistöösi energiakartoitus ja laskemaan, minkä kokoinen järjestelmä olisi sinulle optimaalinen.

Varalämmitysjärjestelmä tarvitaan

Ensiksi todettakoon, että Suomessa lämmityskauden aikana on hyvin vähän sellaisia päiviä, kun ilma-vesilämpöpumppu ei riitä, ja tarvitaan varajärjestelmää. Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan, kun ulkolämpötila on suurinpiirtein +10 ja -10 asteen välillä. Suomessa valtaosa vuodesta, eli suurinpiirtein 60 %, on lämpötilaltaan tällaista säätä.

Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa kuitenkin kaikkein vähiten energiaa silloin kun lämmitystarve on suurimmillaan, eli kaikkein kovimmilla pakkasilla.  Käytännössä ilma-vesilämpöpumppujen pakkasraja on noin 20 astetta, jonka vuoksi  järjestelmän rinnalla tarvitaan toista lämmönlähdettä, varajärjestelmää. Yleensä tähän käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia.

Vältä ilma-vesilämpöpumpun tyypillisimmät ongelmat näin – lue vinkit!

  • Jokainen kiinteistö on erilainen ja sillä on omat tarpeet. Suunnittele ja mitoita ilma-vesilämpöpumppu ja sen sijoittelu oikein juuri kiinteistösi tarpeisiin.
  • Suomen sääolot vaativat järjestelmän, joka toimii myös talvisäässä. Valitun ilma-vesilämpöpumpun täytyy lämmittää myös pakkasilla.
  • Tutustu markkinoilla oleviin toimijoihin, laitteisiin ja maahantuojiin. Pyydä tarjous useammalta toimijalta.
  • Hanki laite ja asennus samalta toimijalta.
  • Ilma-vesilämpöjärjestelmän asennus vaatii LVIS-ammattilaisen ja on luvanvaraista toimintaa. Varmista, että valitsemasi toimittaja tarjoaa myös huoltopalvelua.
  • Ota selvää, miten toimittajasi on ratkaissut ilma-vesilämpöpumpuille ominaiset tekniset ratkaiusut, kuten sulatusvesien johtamisen, läpivientien toteutuksen ja kylmäaineputkien koteloinnin.
  • Varmista, että saat laitteen käyttöön myös kunnon opastuksen ja ohjeet. Kysy myös huoltoaikataulusta ja huolehdi laitteen huolloista, jotta se toimii oikein ja kestää pitkään, jopa 25-30 vuotta.

Oikein mitoitetulla ja asennetulla ilma-vesilämpöpumpulla voit säästää jopa 50-60 % vuosittaisissa lämmityskustannuksissasi. Ilma-vesilämpöpumppu on mahdollista asentaa kaikkiin kiinteistöihin, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä lattia- tai patterilämmitys.

Haluaisitko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpuista sekä ekologisista ja omavaraisista lämmitysmuodoista?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.

Vertailu: öljylämmityksen vaihto ilma-vesilämpöön tai maalämpöön

Öljylämmityksen vaihto

Moni öljylämmittäjä pohtii tällä hetkellä öljylämmityksen vaihtoa edullisempaan ja ekologisempaan vaihtoehtoon. Tämän hetken suosituimmat lämmitysratkaisut öljylämmityksen vaihtajalle ovat ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö.

Näiden lämmitysratkaisuuden suuri etu on edellä mainmittujen lisäksi niiden oma-varaisuus. Siirtymällä uusiutuvien energioiden käyttäjäksi kiinteistön omistaja ei ole enää niin sidottu koko ajan nouseviin energiakustannuksiin. 

Tässä artikkelissa käsittelemme laajasti öljylämmityksen vaihtamista, kannattaako se ja miten siinä pääsee alkuun.

Löydät alta tekemämme vertailuun siitä, kannattaako öljylämmityksen vaihto ilma-vesilämpöön tai maalämpöön, sekä millaisia eroja näillä keskenään on.

Käsittelemme tässä artikkelissa seuraavia aiheita:

  • Hyödyt – miksi öljylämmityksen vaihto kannattaa?
  • Öljylämmityksen vaihto ilma-vesilämpöön
  • Öljylämmityksen vaihto maalämpöön
  • Hinta – mitä öljylämmityksen vaihto maksaa?
  • Avustukset – millaista tukea voi saada öljylämmityksen vaihto -projektiin?
  • Miten öljylämmityksen vaihto kannattaa aloittaa?

 

Hyödyt – miksi öljylämmityksen vaihto kannattaa?

Öljylämmityksen vaihto uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäväksi lämmitysmuodoksi on usein taloudellisesti perusteltua. Keskikokoisessa omakotitalossa asuva öljylämmittäjä voi saada ilma-vesilämpöpumpulla tai maalämpöpumpulla vuositasolla noin 1500-2500 euron säästöt. Kun pumppujen käyttöikä on noin 20-30 vuotta, kertyy säästöä mukavat 15 000- 30 000 euroa.

Keskiverron suomalaisen hiilijalanjäljestä 20 % syntyy asumisesta. Lämmityksen osuus asumisen energian kulutuksesta on puolestaan jopa 80%. Öljylämmityksen vaihtaminen ekologisempaan lämmitysmuotoon on yksi merkittävimpiä talon päästöjä pienentäviä toimenpiteitä.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään tulevaisuudessa rajusti. Ekologinen, edullinen ja omavarainen lämmitysratkaisu nostaakin kodin arvoa ja on iso myyntivaltti, jos jossain vaiheessa harkitset kotisi myyntiä.

Ilma-vesilämpö ja maalämpö tuovat helppoutta ja mukavuutta asumiseen. Ne eivät tarvitse juurikaan huolenpitoa, vaan säätävät itse itseään. Moderni ilma-vesilämpöpumppu esimerkiksi säätelee toimintaansa pörssisähkön hinnan mukaan, jolloin ilma-vesilämpöpumppu tuo valintana yhä enemmän säästöjä ja huolettomuutta. Sinun ei siis tarvitse enää huolehtia vanhasta öljykattilasta tai öljyn riittämisestä talvella.

 

Vesi-ilmalämpöpumppu - toiminta, hyödyt, hinta ja hankinta

Öljylämmityksen vaihto ilma-vesilämpöön

  • Hinta noin 8 000-20 000 € (ilman avustuksia)
  • Säästää noin 60 % lämmityskustannuksissa verrattuna öljylämmitykseen
  • Takaisinmaksuaika noin 5-8 vuotta

 

Plussat:

  • ilma-vesilämpöpumppu voidaan asentaan kiinteistöihin, joissa vesikiertoinen lämmitys, kuten patteri- tai lattialämmitys
  • voi korvata öljylämmityksen kokonaan tai voidaan asentaan öljylämmityksen rinnalle pääasialliseksi lämmitysmuodoksi
  • huoleton, turvallinen ja luotettava lämmitysjärjestelmä
  • ilma-vesilämpöpumppu edullisempi hankkia kuin maalämpö
  • soveltuu varsinkin alle 200 neliömetrin kokoisiin kohteisiin
  • ei vaadi porakaivoa, helppo asentaa

 

Miinukset:

  • sähkönkulutus kasvaa kovemmilla pakkasilla. Hyötysuhde paras +10 – -10 välisissä lämpötiloissa.
  • suuri lämpimän käyttöveden kulutus voi vaatia sähkövastuksien käyttöä
  • jos asennetaan öljylämmityksen rinnalle,täytyy kiinnittää erityistä huomiota, jotta kokonaisuus toimii energiatehokkaasti

 

Öljykämmityksen vaihto maalämpöön

Öljylämmityksen vaihto maalämpöön

  • hinta noin 15 000-25 000 euroa (ilman avustuksia)
  • säästää noin 70 % lämmityskustannuksissa verrattuna öljylämmitykseen
  • takaisinmaksuaika noin 10–12 vuotta

 

Plussat:

  • voi korvata öljylämmityksen kokonaan tai voidaan asentaan öljylämmityksen rinnalle pääasialliseksi lämmitysmuodoksi
  • huoleton, turvallinen ja luotettava lämmitysjärjestelmä
  • soveltuu erityisesti suuriin kiinteistöihin
  • pakkaset eivät merkittävästi vaikuta suorituskykyyn

 

Miinukset:

  • kalliimpi investointi kuin ilma-vesilämpö
  • suuri käyttöveden kulutus voi vaatia sähkövastuksien käyttöä
  • vaatii porakaivon ja toimenpideluvan kunnalta
  • ei yleensä mahdollinen pohjavesialueella

 

 

Hinta – mitä öljylämmityksen vaihto maksaa?

Öljylämmityksen vaihdon hintalappu on pientaloissa noin 8 000 –30 000 € riippuen paljon valitusta lämmitysjärjestelmästä, kiinteistöstä sekä urakkaan kuuluvista palveluista, kuten mahdollisista purkutöistä.

Tässä muutamia karkeita esimerkkihintoja yleisimmistä vaihtoehtoisista lämmitysratkaisuista:

  • ilma-vesilämpöpumppuun siirtyminen 8 000 € – 15 000 €
  • maalämpöön siirtyminen 15 000 € – 35 000 €
  • kaukolämpööön siirtyminen 8 000 € – 13 000 €
  • sähkölämmitykseen siirtyminen 7 000 € – 13 000 €
  • pellettiin siirtyminen 6 000 € – 15 000 €

 

Taloyhtiössä, kuten rivitalossa, kerrostalossa tai muussa suuremmassa kohteessa öljylämmityksen vaihtaminen maksaa keskimäärin noin 30 000 – 200 000 €.

 

Öljylämmityksen vaihto vuonna 2022 - vinkit öljylämmityksen vaihtajalle

Avustukset – millaista tukea voi saada öljylämmityksen vaihto -projektiin?

Öljylämmityksen vaihtamisesta ekologisempaan lämmitysmuotoon, kuten ilma-vesi- tai maalämpöön, voi saada myös erilaisia tukia. Muista, että voit saada kerrallaan vain yhtä mainituista tukimuodoista.

Pientaloasujille yleisimmät tuet öljylämmityksen vaihtamiseen ovat:

  • kotitalousvähennys – max. 3 500 €/henkilö (60 % työn osuudesta)
    • Vähennys on henkilökohtainen, eli molemmat puolisot voivat saada 3 500 €, yhteensä siis 7000 €
  • Ely-avustus öljylämmityksestä luopumiseen, max. 4 000 €

Taloyhtiöille tyypillisin ja kannattavin tukimuoto on:

  • ARAn energia-avustus –  max. 4 000 tai 6 000 € /asunto.

Vinkkejä avustuksiin liittyen

  • Yleensä ilma-vesilämpöpumpun hankkijalle kannattavin tuki on Ely-avustus.
  • Yleensä maalämmön hankkijalle järkevin vaihtoehto on kotitalousvähennys, jolloin vähennykseen oikeuttavan työn osuus on suurempi.
  • Ely-avustus on omakotitaloasujalle järkevin tukimuoto, jos vuoden aikana on tulossa muitakin remontteja, joihin kotitalousvähennystä voi käyttää.
  • Ely-avustuksen voi saada 1 kpl/lämmitysjärjestelmä. Tämä vaikuttaa mm. paritaloihin, joissa saattaa olla joko yksi tai kaksi erillistä lämmitysjärjestelmää.

 

Autamme mielellämme kaikissa avustuksiin liittyvissä asioissa, jos haluat pohtia öljylämmityksestä luopumista. Jos haluat tietää lisää öljylämmityksen vaihtoon tarkoitetuista tukimuodoista, löydät lisää tietoa myös artikkelistamme: Kotitalousvähennys, Ely-tuki vai ARA-avustus – millaista tukea öljylämmityksestä luopumiseen ja energiaremonttiin?

Saat lisää tietoa myös esimerkiksi, millaista tukea Ely-keskus tarjoaa vierailemalla Ely-keskuksen verkkosivuilla. Ely-keskuksen verkkosivuilta näet myös ajankohtaiset tiedotteet avustuksiin liittyen. ARA-avustusten hakemisesta löydät puolestaan tietoa ARA:n verkkosivuilta.

 

Ainutlaatuinen ilmavesilämpöpumppu suunnittelu- ja asennuskonsepti

Miten öljylämmityksen vaihto kannattaa aloittaa?

Öljylämmityksen vaihtaminen ei ole niin suuri urakka kuin miltä se saattaa kuulostaa – vaihdetaanhan silloin koko kiinteistön lämmitysjärjestelmä.

Itse asiassa öljylämmityksen vaihtaminen esimerkiksi ilma-vesilämpöjärjestelmään voidaan tehdä jopa päivässä. Remontista ei koidu asumiselle hankaluuksia, eikä pitkiä lämmitys- tai vesikatkojakaan synny.

Kuten kaikki remonttiprojektit, kaikki kannattaa aloittaa huolellisella kartoituksella ja suunnittelulla, jotta kiinteistöön voidaan mitoittaa oikeanlainen ja oikean tehoinen lämmitysjärjestelmä.

Teemme Lämpöpartiossa maksuttomia kartoituksia, joka ei sido asiakasta hankintaan. Kartoituksen jälkeen kuitenkin tiedät tarkalleen, miten sinun kannattaa edetä öljylämmityksen vaihtamisessa.

Lämpöpartion maksuton energiakartoitus sisältää seuraavat:

  1. Kartoitamme kiinteistösi perustiedot.
  2. Selvitämme toiveesi sekä tarpeesi.
  3. Laskemme kiinteistön energian tarpeen.
  4. Selvitämme, miten paljon energiaremontti laskee energiakustannuksiasi.
  5. Teemme ratkaisuehdotuksen ja saat hinnan remontille.
  6. Saat selkeät askelmerkit mahdolliseen remonttiin.

 

Autamme matkan varrella kaikissa kysymyksissäsi – esimerkiksi mahdollisten avustusten hakemisessa ja rahoitusvaihtoehdoissa.

Ota yhteyttä alta löytyvällä lomakkeella, niin selvitetään, millainen olisi sinulle paras ratkaisu!

 

Ilma-vesilämpöpumppujen vertailu 2023 – mitä eroa eri pumpuilla on?

Eri valmistajien erilaisia pumppuja löytyy markkinoilta lukuisia erilaisia malleja, jonka vuoksi ilma-vesilämpöpumppujen vertailu voi vuonna 2023 voi olla aikaavievää. Laadukkaat ilma-vesilämpöpumput erottuvat heikommista malleista esimerkiksi pienemmällä vikaherkkyydellä, paremmalla toimintavarmuudella sekä elinkaarella ja tekniikalla.

Laadukkaissa laitteissa erot kaventuvat huomattavasti, eikä niissä ole merkittäviä eroja keskenään. Laatua on kuitenkin äärettömän vaikea mitata ostohetkellä. Kaksi eniten asennettua laitetyyppiä eroaa toisistaan selvästi. Kysymys on siitä, käyttääkö laite ns. monoblock-tekniikkaa vai split-tekniikkaa.

On selvää, että jos haluaa mahdollisimman helppokäyttöisen, toimintavarman ja kaikin puolin huolettoman lämmitysmuodon kotiinsa, kannattaa valita laadukas ilmavesilämpöpumppu. Riippuen nykyisestä lämmitysmuodosta, on laadukkaalla ilma-vesilämpöpumpulla mahdollista saavuttaa jopa 50-70 prosentin vuotuiset säästöt.

Monoblock vai Split – ilma-vesilämpöpumppujen vertailu 2023

Ilma-vesilämpöpumput jakautuvat teknisesti kahteen eri tyyppiin, jotka ovat Monoblock-tekniikka ja Split-tekniikka. Molemmissa toimintaperiaate on muuten sama, mutta pumppujen käyttämä kylmäaine tekee työnsä eri paikassa. Monoblockissa kylmäaine luovuttaa lämmön veteen ulkoyksikössä ja Splitissä sisälle asennetussa varaajassa.

Varsinaisesti tekniikoissa ei ole merkittävää eroa. Merkittävin ero on kuitenkin se, että Monoblock-laitteissa on ”pieni varaaja” ulkoyksikössä. Toimintahäiriön tai pitkän sähkökatkon sattuessa, vieläpä jos ulkona on kova pakkanen, jää asiakkaan vastuulle huolehtia ulkoyksikön varaajan tyhjentämisestä. Vaikka Monoblockin ulkoyksiköt ovat tarkemmin eristettyjä, mistä johtuen ne ovat myös fyysisesti isompia, ei sen jäätymättömyydelle anneta takuita. Jäälyhtyjä tehneet ihmiset tietävät, kuinka nopeasti kymmenen litran ämpäri jäätyy talvipakkasilla. Monoblock-pumppuihin on tehty kylmäainetyöt tehtaalla valmiiksi, mistä johtuen asentajalla tai firmalla ei myöskään tarvitse olla kylmäaineiden käsittelyyn vaadittavia lupia.

Split-tekniikkaan perustuvissa ilma-vesilämpöpumpuissa kylmäaine luovuttaa lämmön veteen sisälle asennetussa varaajayksikössä, joten huolta itsetehtävistä toimista kovimmilla pakkasilla tai toimintahäiriön sattuessa ei ole.

Mitä ilma-vesilämpöpumppuja asennamme?

Lämpöpartio on reilun kymmenvuotisen historiansa aikana asentanut ja testannut lukuisia eri ilma-vesilämpöpumppuja. Pitkän kehitystyön ja asiakastyytyväisyyden tuloksena olemme päätyneet asentamaan asiakkaillemme muutamaa eri merkkiä, kuten Mitshubishi Heavy Industries-, Samsung-, Daikin, Panasonic ja Jäspi-ilma-vesilämpöpumppua.

Nämä ilma-vesilämpöpumput ovat kokemuksemme mukaan helppokäyttöisiä sekä toimivat hyvin Suomen ja pohjoisen vaativissa olosuhteissa. Olemme esimerkiksi vuodesta 2016 asentaneet Mitsubishi Heavy Industries ilma-vesilämpöpumppuja yksinmyyntioikeudella Suomessa.

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on iäisyyskeskustelu

Kun puhutaan mahdollisimman kustannustehokkaasta kodin lämmityksestä, nousee keskusteluun aina termi hyötysuhde. Sillä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon ilmavesilämpöpumppu kuluttaa lämpöenergiaa kilowattitunteina tuottamaansa lämmityskilowattituntia kohden. Ilmavesilämpöpumppu tuottaa lämmitysenergiaa noin 25 kwt pakkasista riippuen yhtä kuluttamaansa kilowattituntia kohden. Eli parhaimmillaan laite tuottaa yhdellä (1) kilowattitunnilla viisi (5) kilowattituntia lämpöenergiaa.

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhdetta voi pitää tietynlaisena iäisyyskeskusteluna. Todellisuudessa laitteiden valmistajat ja myyjät eivät voi luvata ympärivuotista hyötysuhdetta, vaan se on hyvin pitkälti riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Mitä kovempi pakkanen, sitä pienemmiksi hyötysuhde menee. Toki laitteillakin on merkitystä hyötysuhteen vaihteluun, mutta kaikissa pumpuissa hyötysuhde heikkenee pakkasten kiristyessä.

Mitä kovempi pakkanen, sitä pienemmälle hyötysuhde menee. Jos hyötysuhde on lähellä yhden suhde yhteen, niin laite ottaa lämmityksen avuksi sähkövastuksen. Tällöin luonnollisesti sähkönkulutus on kovempi. Ensimmäisenä markkinoille tulleet ilma-vesilämpöpumput ottavat sähkövastuksen kaveriksi jo 10–15 pakkasasteen lämpötiloilla. Nykylaitteet ovat kokemuksen perusteella kyenneet tuottamaan lämpöä yli yhden hyötysuhteella jopa yli 25 asteen pakkasilla, ennen kuin sähkövastus on tullut mukaan.

Mitä saat ilma-vesilämpöpumpun lisäksi?

Kuten aiemmin todettu, laadukkaimmat pumput eroavat toisistaan hyvin vähän. Laitteiden erot tulevat edellä mainitun tekniikkaeron lisäksi pääsääntöisesti ainoastaan vikaherkkyyksissä, etäohjauksissa sekä takuuajoissa.

Vaikka ilma-vesilämpöpumput ovat hyvin vaivattomia laitteita, vaativat nekin ajoittain huoltamista. Hankinnassa kannattaakin huolehtia, että asennuksesta vastaava yritys hoitaa kaikki huollot ajallaan ja huolehtii ilma-vesilämpöpumpun toimintakyvystä asiakkaan puolesta. Usein huolto on ennakoivaa, jolloin laitteen elinkaarta pystytään venyttämään jopa 20–30 vuoteen asti.

Lämpöpartion asentamissa ilma-vesilämpöpumpuissa asiakas saa paljon muutakin kuin itse pumpun. Tieto ja turva ovat jatkuvasti läsnä. Premium-palvelumme antaa automaattisen vikailmoituksen Lämpöpartion ympärivuorokautiseen huoltokeskukseen. Lämpöpartio pystyy kuittaamaan ja korjaamaan suurimman osan vikailmoituksista etänä. Jos tarve vaatii, huoltomies soittaa suoraan asiakkaalle ja sopii huoltokäynnistä paikan päälle. Mahdollinen vika löydetään välittömästi ja siihen reagoidaan heti – usein ennen kuin asiakas tätä edes huomaa.

Haluatko tietää lisää aiheesta ”ilma-vesilämpöpumppu monoblock hinta”? Lue lisää pumppujen hinnoista artikkelistamme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilp oikeasti maksaa?

 

Haluaisitko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpuista sekä ekologisista ja omavaraisista lämmitysmuodoista?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.

Toimiiko ilma-vesilämpöpumppu pakkasella?

Ilma-vesilämpöpumppu toimii myös pakkasella sekä Suomen sääolosuhteissa. Kovilla pakkasilla, kun lähestytään 25 pakkasastetta, lämpöpumppujen teho kuitenkin yleisesti laskee, jolloin rinnalle tarvitaan varajärjestelmä.

Ilma-vesilämpöpumpun teho ja Suomen sääolot

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan, kun ulkolämpötila on suurinpiirtein +10 ja -10 asteen välillä. Suomessa valtaosa vuodesta, eli suurinpiirtein 60 %, on lämpötilaltaan tällaista säätä.

Yleisesti eniten tehoa ilma-vesilämpöpumpuista saa irti, kun pakkasta on enintään -15 astetta. Tällöin ne pystyvät tuottamaan +55 asteen lämpöistä vettä, jota vanhat patteriverkostot ja käyttövesiverkostot vaativat.

Pakkaskautena ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuotto suhteessa sen käyttämään sähköenergiaan pienenee. Osan ilma-vesilämpöpumppujen lämmöntuotto hiipuu kokonaan noin -20–25 asteen ulkolämpötiloissa, mutta tehokkaimmat laitteet tuottavat energiaa vielä 25 pakkasasteessakin.

Mitä eteläisemmässä Suomessa asutaan, sitä vähemmän yli -20 asteen pakkaspäivä vuoteen mahtuu. Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu siis lämpötilojen puolesta Suomen ilmastoon ja pakkasiin mainiosti.

Suomen ilmastossa laadukkaan lämpöpumpun koko lämmityskauden lämpökerroin on 4. Tämä tarkoittaa siis, että yhdellä sähköyhtiöltä ostetulla kilowatilla tuotetaan 4 kilowattia lämpöä.

Ilma-vesilämpöpumpun toiminta pakkasella

Vaikka ilma-vesilämpöpumppu toimii kovillakin pakkasilla, kannattaa muistaa, että lämpötilan laskiessa lämpöpumpulla saatava lämmitysenergian määrä ja laitteen hyötysuhde laskevat.

Ilma-vesilämpöpumppu antaa noin 50 prosenttia vähemmän tehoa -20 asteen kelillä kuin +7 asteen lämpötilassa. Markkinoilla on kuitenkin tehokkaampiakin laitteita. Myös ilma-vesilämpöpumppujen teknologia kehittyy koko ajan.

Jos ilma-vesilämpöpumpun lämpökerroin on +10 – -10 lämpötilassa jopa 4, on se -20 asteen lämpötilassa noin 1,5. Lattialämmityksellä hyötysuhde on usein parempi kuin patterilämmityksellä.

Ilma-vesiämpöpumppua ei tarvitse sammuttaa kovillakaan pakkasilla. Pumppujen ohjausautomatiikka pitää huolen siitä, että lämpöpumppu ei vaurioidu ankarissakaan olosuhteissa.

Kannattaa kiinnittää huomiota myös ilma-vesilämpöpumppujen sulamisveteen. Ammattitaitoinen asentaja ohjaa veden niin, ettei piha muistuta pakkaspäivinä luistinrataa.

Ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee kovilla pakkasilla varajärjestelmän

Ilma-vesilämpöjärjestelmä koostuu mm. ulkoyksiköstä ja sisäyksiköstä. Vaikka ulkoyksikkö on usein näkyvämpi osa, ohjataan järjestelmää sisäyksiköstä. Koska ilma-vesilämpöpumpun kyky tuottaa tehoa heikkenee kovilla pakkasilla, tarvitsee se tuekseen toisen lämmitysmuodon, varajärjestelmän.

Uudiskohteissa, tai kun kiinteistön lämmitys uusitaan kokonaan, lämpöpumpun rinnalle kytketään usein lisälämmöksi sähkölämmitys. Usein varalämmitysjärjestelmänä käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia

Vanhemmissa kiinteistössä voidaan ilma-vesilämpöpumpun rinnalle toiseksi lämmönlähteeksi jättää vanha lämmitysmuoto, kuten öljy- tai kaasulämmitys. Näin lämmönsaanti varmistetaan myös kaikkein tiukimmilla pakkasilla, kun lämpöpumpun tehot eivät enää riitä.

Haluatko tietää, mitä ilma-vesilämpöpumppu maksaa? Lue lisää artikkelistamme: Ilma-vesilämpöpumpun hinta – mitä vilppi oikeasti maksaa?

 

Haluaisitko apua ilma-vesilämpöpumpun hankintaan?

Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpuista sekä ekologisista ja omavaraisista lämmitysmuodoista?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Pyydä maksuton kartoitus ja tarjouspyyntö alta.